Noh, pakko kai se on nyt jo uskoa...
Musta tuli sitten kaksilapsisen perheen vanhin, isoveljeni siirtyi ajasta ikuisuuteen tänä aamuna 04.45 rauhallisesti nukkuen.
Niin kuin joku viisas on joskus sanonut, että jokainen hetki täytyy elää niin kuin se olisi viimeinen, koskaan et voi tietää milloin se on.
Olisinpa tämän muistanut, vaikka viimeiset muistot Jarnosta ovatkin viime joulusta, kun kaikki oltiin onnellisina äidillä.
Nyt täytyy vain yrittää jatkaa elämää eteenpäin ja hyväksyä tosi asiat,vaikka arvot menevätkin uuteen järjestykseen.
Lepää rauhassa rakas isoveli! <3
Uusimmat blogimerkinnät
- Vihdoin se on ohi.. 07.10.
- Rakas <3 17.08.
- [Ei aihetta] 29.07.
- Synnytystapa arviossa käyty... 22.07.
- Tj 0!!!! 10.07.
- Isä ... se sattuu 08.07.
- Jesss! 29.06.
- Idioottipentuja... 24.06.
- Niin niin, ne neuvolakuulumiset taas.. 17.06.
- [Ei aihetta] 12.06.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (71)
- ▶ 2008 (41)
-
▼
2007 (24)
- ▶ marraskuu 2007 (1)
- ▶ lokakuu 2007 (1)
- ▶ syyskuu 2007 (2)
- ▶ kesäkuu 2007 (1)
- ▶ toukokuu 2007 (9)
- ▶ huhtikuu 2007 (7)
- ▶ helmikuu 2007 (3)
- ▶ 2006 (22)