IRC-Galleria

Tänä viikonloppuna mua on turhauttanut tämä koko maailma. Olen huomannut kuinka ihmisille on pakko selitellä asioita ja on pakko hakea hyväksyntää. Ja entä jos hyväksyntää ei hae? Silloin syytetään tai väheksytään. Jos ei sano kaikkea tai jos ei kokoajan puolustele tekemisiään ja perustele mielipiteitään, jos jättää jotain sanomatta, ihmiset käy päälle. Koitapa selittää vanhanaikaiselle ihmiselle, miksi turkikset on epäeettisiä. Jos sanot vain että se on väärin eläimiä kohtaan, niin vedetään esiin että se on joillekin ihmisille elinkeino ja plaaplaaplaa. En aina, AINA jaksaisi selittää ihmisille juurta jaksain kaikkea, että turkiseläimiä kohdellaan huonosti eikä niillä ole oikeutta elää (lajityypilliseen tapaansa, sanotaan nyt sekin vielä). Miksi en vain voi sanoa, että se on väärin? Miksi ihmiset eivät voi itse päätellä miksi se on väärin?

Tai jos kerron, että Kimmo pelaa pokeria. Heti kuvitellaan että tietenkin uhkapelejä pelataan niin, ja rahaa menee ja riippuvaisuuksia tulee. Miksi ei riitä, että sanon ettei Kimmo pelaa rahapokeria, Kimmo pelaa ilmaispokeria netissä ja muualla? Silti jankataan ja epäillään, eikä edes kuunnella eikä myöskään uskota. Taas jälleen kerran pitää alkaa jankuttamaan ja vakuuttelemaan että kaikki on hyvin. Miksi? WHY?! Kerrotaan kuinka naapurin tädin kaverin miehen poika on jäänyt pelikoukkuun ja sitten velkaannuttiin. Kyse oli rahalla pelaamisesta. ÄÄH, jos edes kuunneltaisiin mitä juuri sanoin mutta Ei. Taas alkaa selitys ja kauhea vakuuttelu että EMME PELAA RAHAPELEJÄ... jne. Miksi? Minä puhun kyllä suoraan ja kun sanon että se on vain harrastus, silloin se ON harrastus! Piste.

Lisäksi ärsyttää tämä koko maailma, joka on rakennettu miehisyyden ympärille. Kaikki, filosofia, psykologia.. kaikki on ajateltu miehen näkökulmasta. Luin juuri kirjan missä keskityttiin Naisen psykologiaan, naisen kehittymiseen. Kirjaa lukiessa valaistui. Ei mikään ihme, että naiset ovat tässä maailmassa varovaisempia ja naisilla on huonompi itseluottamus kun aivopesu alkaa jo pienestä pitäen. Poikalapsia rohkaistaan tekemään itsenäisiä päätöksiä, ja tyttölasta kasvatetaan kiltiksi ja avuttomaksi naiseksi. Syliin sysätään nukke, että sitten varmasti tajuaa että naisen tehtävä on vain huolehtia ja murehtia muita. Ja tämä jatkuu ihmisen kasvaessa aikuiseksi. Tänä päivänä kaiken pitäisi olla 'täydellistä'. Suhteen pitäisi olla kunnossa ja kun sängyssä ei mene hyvin, niin HEI, nainen on varmaan frigidi! Tähän voisi vain sanoa että turha peiliä on syyttää jos naama on vino (vai mitä essi? :D) Koska kaikki sellainenkin on ajateltu miehen näkökulmasta, ei edes tajuta ajatella ettei se nainen mikään frigidi ole, ehkä miehessäkin on vikaa. Mahdotonta? Tuskin.

Kaikki tälläiset pienet ja arkipäivään hukkuvat asiat raivostuttavat joskus niin paljon että tekisi mieleni mennä ravistelemaan ihmisiä, ravistella heistä tyhmyys pois :D Näissä tunnelmissa, Johanna kuittaa ja menee katsomaan pokeripeliä JOKA ON ILMAISTA, YMMÄRRÄTKÖ? ILMAISTA.