Sä puhuit aina enkeleistä,
kuinka kauniita ne on,
kuinka kauniisti ne lauloi ja
kuinka paljon sä halusit lähtee
niiden mukaan.
Sit sä vaan jätit meidät tänne
ja lensit niiden mukaan
ja samal veit mun osan
mun elämäst.
Nyt mäkin katson
haikaillen kohti taivasta
ja lumisadetta katsoessani nään
pieniä tanssivia enkeleitä, joista
yhdellä tuo sama kaunis, ja
ilkikurinen hymy kuin sulla.