Hän kulkee pitkin kotikatuaan
Tiellä, katuvalojen valaisemalla
Raskain mielin ajatuksissaan
Haljenneen taivaan alla
Hänellä on vain ilmaa, jota hengittää
Ja raskas taakka hartioillaan
Hän sitä kantaa yksin yrittää
Eteenpäin omilla jaloillaan
Hänen maailmansa on kadonneena
Tai siltä hänestä tuntuu tänään
Elämä ikuiseen uneen vaipuneena
Eikä usko, että herää koskaan enää