Suru silmissäin pyyntöä raaputan
Ehkä jossakin onnen, usvan takaa hahmotan
Kun sen saavuttaa, se on ohitse jo silloin
Ja itken yksinäisyyttäin myöhään illoin
Kun koskee hetken, ei sitä voi estää
Se kipu täytyy vain yrittää kestää
Mietin, jospa joku pyyntöni kuulla vois
Sillä tarvitsen jonkun vierelleni kun lennän pois
Sateessa istun, toivon kerrankin
Että saisin ystäväksi edes enkelin
Auttaako joku ja näyttää tieni?
Siihen riittäisi halauskin pieni