Mulle sanoi tänään eräs ihminen jotain mikä pysäytti. Se ihminen sanoi että en ole ollut entiseni sen jälkeen kuin rakkaus erääseen henkilöön epäonnistui. Tämä ihminen sanoi että " en ole nähnyt valoa kasvoillasi tai samanlaista hymyä joka sinulla silloin oli, tahdon nähdä vielä jonain päivänä että näen kasvoiltasi sen rakkauden mikä sinusta silloin huohkui" .
Mä en ehkä tajua tätä asiaa vielä , mutta tiedän kyllä mistä puhutaan. Mä olin silloin onnellinen ja sen näki musta. Nyt on tunne että jotain puuttuu kokoajan ja senkin tiiän mitä se on. Sitä ei saa takaisin noin vaan vain se tulee joko eteen tai syntyy pikkuhiljaa. Toivottavasti näen itsekkin sen päivän vielä<3