IRC-Galleria

Yleensähän sitä tulee nukuttua viikonloppuisin pitkään. Tässä nyt on kuitenkin astetta rankempi työharjiotteluviikko Seinäjoella takana, ja eilen unijukka haki minut höyhensaarille jo ennen puolta yötä.

klo 8:06 aukesi silmät viikonloppuun ja pää täynnä virtaa. Ajattelin, että käyn tässä pikaisesti salilla, ennen kuin kulta heräilee. Katsoin kuitenkin varmuuden vuoksi, että aukeeko sali klo 8 vai 9, ettei tarvii seistä oven takana. Kuinkas ollakaan, se aukeaa vasta klo 10! Ja niin tekee kaikki muutkin tämän kylän salit, jopa uimahalli!

Olen ihan hölmistynyt. Tänään ois paljon muutakin ohjelmaa, enkä taida ehtiä sinne salille enää klo 10, kun silloin olis jo pitänyt olla takas kotona.

Hain sitten vaihtoon, jätin lomakkeen tuntia ennen hakuajan umpeutumista. Thaimaasta tuli ykkösvaihtoehto, Italiasta toinen ja Kroatiasta kolmas. Ensikuun 6. päivä selviää sitten, heruuko vaihtopaikkaa.

Milg päätti bornata maailmaan eräänä kuivana iltapäivänä. Savun haihduttua näki että hänestä tuli nainen.. Perhe oli köyhä ja he söivät vain sieniä. Koulussa hän pärjäsi huonosti, siellä häntä ihannoitiin rumista vanhemmista.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi miellyttämään paperilennokit, niinpä viihteeksi tuli jojot.

Milg kehittyi kuudennellakymmenellä varsin lyömättömäksi. Päähänsä hän sai vaaleanruskeat hiukset, sekä raidalliset silmät.
Lemmikeistä huolimatta hän oli erittäin jankattaja. Lempiruokaansa tusseja hän sai työskennellen viulistinapulaisena.

Milg tupakoi mutta ei käytä nuuskaa ollenkaan. Alkoholia hän kauppaa kadulla.

Hän huuti itselleen puolison jonka kanssa ei uskaltanut mennä naimisiin.

Sen pituinen se.

07.50 koululle eli TAYSlle haastattelemaan maksapotilasta.
08.40 pois.

16.00 leikkaussalipäivystykseen. Katselin, kun ihmiseltä irroitettiin jalka.
19.30 pois.

Kiletämättä käy mielessä, että mistäs mua nyt rangaistaan, kun molemmat nielurisat on turvonneet pari kolme kertaa omaan kokoonsa ja näyttävät karmeilta. Kunnon tonsilliitti siis, ja mikä parasta, kurkkupaise uhkaa! se ei enää olekaan niin kiva juttu... Sattuu!
Tosiaan vaihdoin sitä EBM-työn aihetta toukokuussa, eli aluksi piti tutkia haimasyövän radiologista diagnostiikkaa, mutta siirryinkin tutkimaan kurkkupaiseen hoitoa. On siis tuttu sairaus. Ja nyt se sitten on minulla. Just viime viikolla hoidin yhtä tyttöä, jolla oli koko nielu melkein turvonnut umpeen. Enpä olisi arvannut, että muutaman päivän päästä olen samassa jamassa.
Sitä jotenkin kuvittelee, että kun pitää huolta itsestään ja hygieniastaan, olisi jotenkin turvassa. Hoidan muita, ja välillä sitä vahingossa ajattelee olevansa "yläpuolella", luulee, ettei taudit tartu. Mutta yhtä yllättäen voi tulla tulehdukset, syövät, sydänkohtaukset ja traumat hoitohenkilökunnalle kuin muillekin ihmisille...
Eli eipä tässä nyt muuta kuin labraan verikokeisiin ja apteekkiin hakemaan V-peniä ja panacodia, että pärjäisi kipujen kanssa =)

Jos luet tätä,
jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli,
ole kiltti ja kirjoita kommentti,
jossa on muisto sinusta ja minusta,
vaikka emme edes puhuisi usein.
Se voi olla ihan mitä tahansa haluat.
Kun olet tehnyt tämän,
laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä,
mitä ihmiset muistavatkaan sinusta.