minulla on
aukiommellut silmäluomet muistona koskettavasta lapsuudesta
kyvyttömyys itkeä surusta
ja kaikki nuo
näön säilyttäneet kyyneleet ja tuo
nieluun valunut suru
(ei pohjaton, vaan
päivissä mitattava)
on myös ja niiden vuoksi
minun tarkoitukseni on olla suloinen
ja läikkyä ääntä ettei hiljaisuuttani kuule.