Yskin verta puren huulta,
väität ettei mitään uutta,
tällä kertaa tunnen kyllä,
jotain leijuu pääni yllä,
mahdollisuus vaihtaa suuntaa,
lopultakin kaikki muuttaa,
paremmaksi ehommaksi,
kaksin käsin tartun siihen...
Annan kaiken ja enemmänkin, jos viha kaikkoaa,
mielipaha ja sielunhätä kauas kaikkoaa,
annan maisen kunnian jos uuden alun saan,
kunhan entistä ehompana matkaa voin jatkaa...
Jätän huolet harteiltani,
pesen arvet kasvoiltani,
en laita enää kättä nyrkkiin,
en vaikka revittäisiin rikki...