Uskottelin itselleni viimeiseen saakka etten ikävöisi, mutta sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, ja löysin sinut. En pystynyt sanaakaan sanomaan kun mieleni valtasi muistot...muistot meistä, sinusta ja minusta. Ne kauniit sanat mitä olet matkallamme sanonut tai viestinyt katseellasi tai kosketuksellasi, se miten mukavalta tuntuu herätä aamuisin ja nähdä sinut, turvallisuus, ajatus siitä että olisit siinä joka aamu, kunnes katoaisimme yhdessä tuntemattomaan. Kuvittelen sinut vierelleni ja hymyilen, toivoen että se matkaisi sinne missä sinäkin olet.