Sä sait mut polvilleni, narriksesi
Ja nautit siitä kaikkine tuntoinesi
Miks sä teit niin, en ees haluu tietää
En haluu sulle enää näyttää et pelkään
Mä tajuun jos joku ei toista halua
Mut ei siit toisesta tarvii tehdä leikkikalua
En jaksa enää ymmärtää
Kun et sinäkään edes yrittänyt yrittää
En välittää
Kun et sinäkään edes yrittänyt välittää
On turhaa hakeutua turvaan
Kun kaikki siellä kuitenkin aina murhataa
Ja on turhaa pukeutua kurjaan
Satuttaa voi mut ei koskaan unohtaa
Sä aina selitit et ku mä en ymmärrä
On vaikeeta kun et ees antanut syitä
Eikö riittänyt ku veit multa ylpeyden
Ja itsetunnon, jätit mulle pelkän syyllisyyden
Keskellä tekosyiden, tiesit kyllä sen
Et oisin tuonut sulle kuun tähtineen
No kai sulla nyt sitten on hyvä olla
Jatkan töitäni rakkauden romuttamolla
Enkä tiedä enää unelmistani mitään
Jokainen sanasi on puukosta selkään
Oisit vaan sanonut ettet haluu olla kanssani
Turhaa sä leikit rakkaudellani
En jaksa enää ymmärtää
Kun et sinäkään edes yrittänyt yrittää
En välittää
Kun et sinäkään edes yrittänyt välittää
En jaksa enää ymmärtää
Kun et sinäkään edes yrittänyt yrittää
En välittää, etkä välittää, et mitään et yhtään mitään