"Koska kissoja arvostettiin, niitä myös kohdeltiin hyvin. Kissan tappanut ihminen saattoi saada kuolemanrangaistuksen. Jos kotona uhkasi jokin vaara, esimerkiksi tulipalo, kissa pelastettiin ensimmäiseksi. Kun kissa kuoli, kotiväki suri sitä, ja surun merkiksi he ajelivat kulmakarvansa pois. Kuollut kissa voitiin viedä Bubastiksen kaupunkiin ja palsamoida siellä. Sitten se pantiin sarkofagiin ja haudattiin kissojen hautausmaalle."