Medicine! Medicine!
Tänään tajusin, että joku päivä aurinko nousee ilman että minä olen sitä todistamassa. Pienenä pyhäkoulussa peloteltiin sillä tosiasialla, ettei kukaan tiedä montako tiiltä kelläkin on jalkojensa alla ja joka päivä sieltä yksi häviää, näkymättömän karvaisen kouran uumeniin. Jos et tee parannusta tänään,huomenna voi olla jo liian myöhäistä ja joku päivä heräät tuonelasta, hirveistä tuskista, kunnes Jumala iskee maapallo-ihminen-projektinsa jäihin ja siirtää huonot ihmiset helvettiin ja hyvät ihmiset siipiensä suojaan. "Mikä kotka niin tekisi!?"-ajattelin. Näin painajaisia helvettiin joutumisesta monta päivää. Unessa olin aina kotini pihalla leikkimässä yksin pallolla tai polkupyörälläni kuvitellen ajavani formulaa ja tekeväni dramaattisen ohituksen viimeisen kierroksen viimeisessä mutkassa Shuumahherista, kunnes viereiseltä pellolta tuli musta hahmo kovaa vauhtia kohti, enkä päässyt pakoon. Jalkani olivat toimintakyvyttömät, märät vetelät keitetystä pastasta valmistetut ja hahmo oli nopea ja vikkelä, kuin aamuinen kärpänen ja se saavutti minut hetkessä, nosti päänsä päälle ja lähti takaisin tulipätsiinsä.Nenääni kohosi vain voimakas,kohoava rikinlemu ja sitten heräsin ja pelkäsin. Enkä löytänyt valokatkaisijaa tutulta sijaltaan.
Kiitokseni siis pyhäkoululle. Saitte minut tuntemaan rakkautta ja opetuksenne lähimmäisenrakkaudesta muistan vieläkin.
Lähimmäisenrakkaus on toisten ihmisten huomioon ottamista ja kunnioittamista. Se on myöskin tärkeä osa kristillisen kirkon opetusta ja toimintaa. Rakkauden kaksoiskäsky kuuluu seuraavasti:
"Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, [--]
ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
(Matt. 22:37)