Olipa kerran pieni puhelin, joka tykkäsi soida silloin tällöin. Kun se soitti haluamansa biisin, toimi tämä biisi omistajalleen varoituksena siitä että nyt saattaa tulla haukkumasanoja tai muita kauheuksia. Tosin joskus se saattoi myös lähettää ilosanomaa ja tehdä omistajastaan onnellisen. Puhelimen oli myös joskus saatava pitää mykkäkoulua ja täten muuttui äänettömäksi. Silloin tällöin se saattoi kumminkin täristä pelosta ja varoittaa hiljaisesti omistaajaansa tulevista kauheuksista. Mutta tehtyään liikaa töitä pieni puhelin kumminkin väsyi liikaa ja saattoi alkaa vinkumaan ja vikisemään, lopulta nukahtaa täysin. Näin loppui tarina pienestä puhelimesta.