Jos jotain vihaan, vaikkakin olenkin pyrkinyt eroon
siitä vihan tunteesta jo vuoden verren, niin vihaan sitä,
kun joku jaksaa kieriskellä itsesäälissä ja kurjuudessa,
vaikka hän voisi päästä siitä eroon, pelkästään yhdessä hetkessä.
Itse pääsin siitä irti sillä, että tajusin että se ei hyödytä minua,
joten otin parit rauhoittavat naamaan ja olin kuin uusi ihminen.
Loppujen lopuksi ei ole mitään järkeä jäädä paikoilleen,
koska elämä menee eteenpäin niin kuin meidänkin pitäisi.
Ei ole mitään järkeä varpoa tuskassa, jos voi saavuttaa jotain suurempaa,
kuin tuskan luoman vääristyneen euforian tai sen luoman turvallisuuden.
Kaikki on kyse itsestä ja siitä mihin itse pystyy,
ei ole oikoteitä tällä matkalla eikä mitään mikä lievittäisi tuskaa.
Se vain nyt on niin että tämä on kaytävä läpi,
ennen kuin voi saavuttaa jotain hienompaa tai suurempaa.