Kerro mulle miten muka pystys unohtaan. Miten tää muka tulee väliin, tää on vaan runoutta.
Meil oli hetkemme ja lupaan muistaa ne. Kuva meist yhdessä, tauluun ikuistan sen.
En pyydä maailmaa sulta tai kuut taivaalt. Mä oon sua varten tääl, seison täs paikallaan.
Jotain niin painavaa ku ei pois sua päästää saa. Vuodet vaan vierii ja mietin millon sut nähdä saan.
Mut se ei taida tapahtuu, miten uskallan enää kehenkään rakastuu. Muistot palautuu, tie mun edes avautuu.
Päämäärän tunteille on enää avaruus. Koska sä oot muisto, kuva mun silmissä.
Meil oli hetkemme ja lupaan muistaa ne. Kuva meist yhdessä, tauluun ikuistan sen.
En pyydä maailmaa sulta tai kuut taivaalt. Mä oon sua varten tääl, seison täs paikallaan.
Jotain niin painavaa ku ei pois sua päästää saa. Vuodet vaan vierii ja mietin millon sut nähdä saan.
Mut se ei taida tapahtuu, miten uskallan enää kehenkään rakastuu. Muistot palautuu, tie mun edes avautuu.
Päämäärän tunteille on enää avaruus. Koska sä oot muisto, kuva mun silmissä.