Miks oikeesti asioilla on tapana mennä niiin niiiiin perseelleen kun sitä vähiten odottaa....? Kaikki oli taas hyvin, oltiin ilosia ja yhdessä, tehtiin kaikkea ja nautittiin toisistamme... Miks nyt sit yhtäkkiä katoat, sanot asioita jotka ei pidä paikkaansa? Aki hei, mä en ole edelleenkään haukkunut ketään enkä toilaillu yhtään mitään... Kyllähän säkin sen tiedät, oli vaan taas pakko siis keksiä joku tekosyy että saat kadota..
Oot oikeessa, karkkila ei oo sun paikka, aivan niinku ei ole munkaan.. Ei tää homma tuu toimii täällä.. Mä häivyn, muutan pois, pitkälle, sinne minne meijän pitikin.. Jos tahdot ja oot valmis elää niinku suhteessa kuuluu ni mun ovi on auki sulle.. Kyllä sä sen tiedät.. Mut nyt ei tyttö voi enää sanoo muuta kuin Hyvästi.. En vaan pysty enää repii itteeni enempää palasiks sun takia..
Anteeks...
