IRC-Galleria

*kuolaa* *-*Keskiviikko 12.09.2007 19:27

Viimeiset sanat Malfoy suorastaan sylkäisi, ja sitten hän oli yhtäkkiä kohottanut päänsä ja painanut huulensa Harryn huulille.

Mitä tahansa Harry oli odottanutkin, niin ei ainakaan sitä.

Ilmeisestä vihaisuudesta huolimatta suu oli yllättävän pehmeä, aggressiivinen ja vaativa mutta pehmeä. Harry ei ymmärtänyt edes väistää mihinkään, kun Malfoy aloitti suutelemisen, kuumottavan, järjettömän kaikennielevän suutelemisen.

Ainoa toinen ihminen, joka oli suudellut Harrya sillä tavalla, vilahti tämän mielessä. Se pieni hetki, kun Harry oli tuntenut elävänsä kaiken sen kaaoksen ja murheen keskellä.

Mutta tämä. Harry pystyi tuskin ajattelemaan, kun hänen huulensa alkoivat melkein automaattisesti vastata suudelmaan. Tämä oli niin paljon enemmän että se oli melkein sietämätöntä. Pelko oli turruttanut Harryn mieltä vuosikausia, ja Ginnyn kanssa vietetyt lyhyet hetket olivat aikanaan olleet vapautus pois siitä.

Mutta Malfoy. Malfoy tuntui sisällä niin paljon että se sattui, eikä Harry ollut aikaisemmin edes tiennyt, että elämisen tunne voisi olla jotain niin intensiivistä, niin sietämättömän kivuliasta ja samaan aikaan täydellisen, kuumottavan huumaavaa. Hänen mielensä huusi paniikissa solvauksia Malfoyta kohtaan, ja jotenkin ne vain yhdistyivät tilanteeseen. Etäisesti hän oli myös tietoinen, että oli täysin järjetöntä suudella Draco Malfoyta ja että Ron ja Hermione passittaisivat hänet Pyhään Mungoon, jos asia koskaan kävisi ilmi. Taikasauvat vilahtivat hänen mielessään ja hänestä tuntui että hänen olisi pitänyt oivaltaa niistä jotain, jotain, mutta sitten Malfoy irrotti kätensä hänen löystyneestä otteestaan ja kiersi ne hänen vyötärölleen, ja hän unohti kaiken. Jostain kumpuavalla, uskomattoman voimakkaalla epätoivolla hän alkoi kosketella Malfoyta aivan kuin olisi juuri löytänyt kokonaisen uuden maailman. Malfoy alkoi vaikeroida tukahtuneella, matalalla äänellä ja Harry tunsi sellaista halua, ettei mikään maailman tunne vetänyt vertoja sille. Järkytyksestään huolimatta hän halusi unohtaa kaiken muun, olla ajattelematta enää koskaan, pysäyttää ajan ja jäädä ikuisesti siihen aikaan ja paikkaan, siihen järven rannalle, missä hänen suussaan maistui Draco Malfoyn järkyttävän tuttu maku ja missä pojan kalpea iho poltti hänen hapuilevien sormiensa alla kuin tuli…

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.