IRC-Galleria

Se seurasi mua ja ystävää,
tahtoi seurakseen kulkemaan.

Sen ahdistuksen tunsi, kosketti,
jos lähelle eksyi yksikään.

Astui se eteeni ja tönäisi,
lensin kuin höyhen vain.

Kuka vieressä oli ja seurasi,
oli aamulla henkäys vain.

Nyt yksin itken ja odotan,
milloin ottaa se seuraavan.

Oonko minä se joka, kärsiä saa,
tuntea tuskan tuon viiltävän.

Nyt seuraa henki mua ja ystävää,
on harmina ikuisuuden.

Ommattu Ninalle, ainoolle joka ymmärtää <3