mutta ei ehkä kovin usein. ei ehkä tässä elämässä tai ainakaan juuri minulle. silti sitä odottaa. jollain lailla. jos antaa itsellensä luvan. ja vaikkei antaisikaan niin odottaa kuitenkin.
on kuin varautuisi kaikkein pahimpaan, kuin säilöisi tonnikalapurkkeja kellariin tai auringonvaloa mustaan 150:n litran jätesäkkiin. ei kukaan voi ymmärtää sellaista.
joka päivä voi pettää itselleen antamansa lupaukset ja joka päivä voi pyytää itseltänsä anteeksi ja aloittaa alusta.