Tänään näin vain raskaana olevia naisia. Heitä oli joka puolella. Kaikki lisääntyvät, paitsi minä. Minä olen vakaasti päättänyt olla lisääntymättä ja siirtämättä eteenpäin näitä surkeita geenejäni.
Tuo on ehkä kaunein ajatus, mitä vanhemmuudesta koskaan on kirjoitettu, vai mitä? Olen surkimus.
Aion elämässäni lisääntyä vain siinä tapauksessa, että joku maailman täydellisin uros haluaisi lisääntyä kanssani (ei toki millään muotoa todellinen skenaario), jolloin huonojen geenien määrä puolittuisi. Mun kemiantaidoillani se ainakin menee juuri niin.
Jos minä perustaisin kaupan niin sen nimeksi tulisi ehkä Paukun putiikki. Siellä ei myytäisi mitään typeriä tavaroita vaan ihan puhtaasti hyvää mieltä. Sinne saisivat astella kaiken maailman purnarit ja pessimistit ja minä myisin heille hyvää mieltä sopivaan kilohintaan 12,50. Paukun putiikista ei koskaan lähtisi kukaan pois pahantuulisena. Minä ostaisin hyvää mieltä tukkukaupasta ja varaisin itselleni taskuihin ja laatikoihin paljon hyvää mieltä pahan päivän varalle.
Tänään ei ole yhtään paha päivä, mutta kyllä niitäkin vielä tulee.
Uusimmat blogimerkinnät
- Harhaa 30.05.
- Parsakaali-kinkkupiirakka uupuneen pyllynläm... 06.05.
- Aallokonmittaaja 07.07.
- Viimeisen käyttöpäivän lopullisuus 09.04.
- Viha ja rakkaus 05.10.
- Päiväkirjamerkintä 24.05.
- Carpe diem! 13.11.
- Esi-isien jalanjäljillä 21.04.
- Meedio 23.02.
- Ameba 21.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2024 (2)
- ▶ 2023 (1)
- ▶ 2022 (1)
- ▶ 2021 (1)
- ▶ 2020 (1)
- ▶ 2019 (15)
- ▶ 2018 (4)
- ▶ 2017 (2)
- ▶ 2016 (1)
- ▶ 2012 (1)
- ▶ 2011 (5)
- ▶ 2010 (49)
- ▶ 2009 (51)
- ▶ 2008 (232)
-
▼
2007 (381)
- ▶ joulukuu 2007 (19)
- ▶ marraskuu 2007 (29)
- ▶ lokakuu 2007 (34)
- ▶ syyskuu 2007 (45)
- ▶ elokuu 2007 (43)
- ▶ heinäkuu 2007 (23)
- ▶ kesäkuu 2007 (20)
- ▶ toukokuu 2007 (34)
- ▶ huhtikuu 2007 (36)
- ▶ maaliskuu 2007 (37)
- ▶ helmikuu 2007 (36)
- ▶ tammikuu 2007 (25)
- ▶ 2006 (93)