Ai niin, olen unohtanut kertoa, että minä ja T ajoimme kolarin! Olimme matkalla kotiin keskustasta päin ja ylitimme suojatietä. Minä ajoin edellä ja huomasin edessäni rikkoutuneen pullon. Lasinsirut olivat vaarallisen terävinä keskellä tietä. Jarrutin täysillä, sillä pelkään lasinsiruja enemmän kuin kuolemaa. T ei ehtinyt reagoida jarrutukseeni vain ajoi rytinällä perääni. Säikähdin vähän ja esitin tyhmän kysymyksen: "Ajoiksää mun perään?"
"No ajoin!", vastasi ärtynyt T.
"No voi voi. Turvaväli, turvaväli!" näsäviisastelin minä.
Onneksi kummallekaan ei käynyt pahemmin.