IRC-Galleria

Eilen oli hauska päivä. Olin vähän aikaa töissä ja sitten menin koululle. Ihan perussettii siis. Illemmalla menin A:n kanssa lenkille ja puhuimme aika pitkälti kielitieteellisistä seikoista. Sanoin järkyttyneenä, että ensi kerralla voisimme puhua vaihteeksi jostain muusta. Jostain ihan muusta. Vaahtosimme nimittäin noin tunnin Vaasan kielipoliittisesta tilanteesta ja tulevista tutkimuksistamme.

Eilen juttelin myös ensimmäisen kerran naapurinpojan kanssa. Satuin olemaan hänen kanssaan samaan aikaan nousemassa portaita ja näytin ilmeisesti kiireiseltä.

Poika: Onko sulle kiire?

Minä: Ehei!

Poika: No niin, se on hyvä ettei tähän aikaan illasta olekaan!

Minä: Niin on! Ai sää oot meijän uus naapuri?

Poika: Juujuu.

Että näin kehittävää.

Tämän jälkeen poltin parvekkeella yhden tähtisadetikun itseni kunniaksi ja odottelin uusinta ystävääni H:ta vierailulle. Katsoimme yhdessä BB:n ja mulla ainakin oli ihan sikakivaa.

Tänään kävin ystäväni H:n (toinen H) kanssa lounaalla ja sen jälkeen vieläpä kahvilla Kauppahallissa sijaitsevassa konditoriassa. Vaikka mää en kyllä juonut kahvia, vaan kokiksen. Ajoin takaisin kotiin tihkusateessa, mutta sydäntä lämmitti. Arvatkaapa miksi?!

Siksi että mulla on oikeasti aika monta kaveria. Onneksi. Kiitos heille kaikille.

Hei rakas T,

Sydämeni oli haljeta surusta kun lähdit pois yhteisestä asunnostamme. Lähtösi jälkeen olemme tavanneet yhä harvemmin ja olen ikävöinyt sinua joka päivä. Me voitaisiin pitää vaikka pyjamabileet tässä joskus, että pääsisimme jälleen hillumaan saman katon alla? Koska mikään ei voita sinun kanssasi hillumista. Kalliollakin on sua ikävä kuule tyttö! Meillä kaikilla on. Minulla, Göranilla ja Håkanilla. Etenkin Håkanilla. Mutta nyt pojat ovat Norjassa kalastamassa ja jättivät minut yksin ikävöimään sinua.

T, ehtisitkö kanssani lounaalle joku päivä?

Miksei meillä ole edes yhteisiä luentoja? Ennen meillä oli aina kaikki yhdessä! (No ehkä se johtuu siitä, että oon sua jäljessä opinnoissa.)

Mutta T, lähdetkö mun kanssa keväällä reissuun?

Niin ja voisitko tulla illalla leikkimään mun kanssa?

Aina sun kaveri,

Pauliina

"Never miss a good chance to shut up."

I am trapped.

Vietin kyllä mukavan päivän, mutta sieltä se epätoivo jostakin puskan takaa kuitenkin yllätti. Samu oli tänään ihan huippu. Siinä on maailman mahtavin kersa ihan oikeasti. Kun tein lähtöä illalla niin poika seisoi kädet ojossa eteisessä ja mankui: "Minä, mukaan!" Ehkä söpöintä ikinä oli, kun se kietoi pikkukätensä mun hartioiden ympäri. Koko seurue oli ihan tippa linssissä, taisipa joku ottaa kuviakin. Siitä on kauan, kun joku on viimeksi kietonut kätensä mun hartioiden ympäri. Oon ihan ylpeä siitä, että joku todellakin teki niin. Vaikkakin kyseessä oli kaksivuotias pikkujätkä. Mut ehkä söpöin pikkujätkä ikinä!

Lisäksi olen ollut tänään todellinen idiootti. En tiedä mikä mua vaivaa! En osaa elää. En vaan hallitse tätä hommaa. Miten mun pitäisi muka käyttäytyä? Mistä kaikki muut ihmiset tietää, miten toimia? Miks tuntuu, että kaikilla muilla on hommat hanskassa?

Pari tuntia sitten nyyhkytin tässä koneen äärellä ja nieleskelin kyyneleitä. Tuntui vain jotenkin kamalalta. Minä en ole mitään. Minussa ei ole mitään erikoista. Minä en ole kenellekään mitenkään erityinen. Minut voisi korvata kuka tahansa perusjamppa. Minua ei kaipaa kukaan.

IHAN NIINKUIN SILLÄ OLISI JOTAIN VITUN VÄLIÄ!

Mun pitäisi oppia olemaan yksin.

"Pussaa mun varpaita!" ♥

Näin yöllä niin kivoja, hassuja ja ihania juttuja, että ei olisi tehnyt mieli herätä ollenkaan. Olin juuri keskellä suurinta seikkailuani, kun herätyskello soi. Otti päästä.

Onneksi tänään näen kuitenkin Mertsin! ♥

Nyt mun silmiä kirvelee.

"Oh, I thought the world of you.
I thought nothing could go wrong,
But I was wrong. I was wrong.
If you, if you could get by, trying not to lie,
Things wouldn't be so confused and I wouldn't feel so used,
But you always really knew, I just wanna be with you.

But I'm in so deep. You know I'm such a fool for you.
You got me wrapped around your finger, ah, ha, ha.
Do you have to let it linger? Do you have to, do you have to,
Do you have to let it linger? "

M oli käymässä. Tein pitsaa. Syötiin sitä ja katseltiin BB:tä.

Tänään on onnenpäiväni.

Töissä pakkasin lahjoja pakettiin ihan innoissani, kun rakas ystäväni T seuralaisenaan toinen ystäväni J ryykäsi paikalle. Kassallani oli jonoa, joten T odotti tiskin vieressä kärsivällisesti, mutta jokin hänen olemuksessaan kertoi, että nyt on jotakin meneillään. Pian hän vinkkasi minua antamaan itselleen paperia ja kynän - saisi kuulemma sanottua asiansa nopeammin ja mua häiritsemättä.

Kun olin saanut palveltua viimeistäkin asiakasta jonossa, otin paperin käteeni. Siinä luki näin:

"Ville Pusa esiintyy tänää Royalis!!
Tuuks mukaa?
Mul ois sul vapaalippu! Ja J ois kuskina ni pääset autol kotii!!"

Jähmetyin. Katsoin T:tä suu auki. Teki mieli alkaa kirkua ja jälleen kerran rynnätä halaamaan T:tä. Silmät kostuivat. Sopersin joitakin tuntemattomia sanoja suustani ja yritin estää veden kerääntymistä silmämunan päälle. T työnsi vapaalipun käteeni ja varoitti minua hukkaamasta sitä. En ikinä!

Loppukaneetiksi voinen kertoa, että olen rakastanut Pusan Villeä kuusi onnellista vuotta ja viimein pääsen kertomaan sen hänelle.

"Jag är silver i ditt hår."

P.s. Kaiken lisäksi työkaverini tarjosi minulle maailman suurimman, suklaisimman ja ihanimman muffinssin. Paras päivä ikinä!