IRC-Galleria

When I look at you
I can see the sadness in your eyes
In these desperate times
We get pushed and shoved from every side

I can't love you if you won't let me
Can't touch me if you don't try
I can feel you
I know that you're ready to take it to the other side

Love will keep us alive
Let's make the moment right
It's now or never
Love will keep us alive
Even the darkest night
Will shine forever
Love will keep us alive

When you walk away
There's an empty feeling in my mind
As the days go by
We get caught up in our separate lives

If you need me
You know I'll come running
Right to you
Just give me a sign
I won't leave you
We'll make it together
And take it to the end of time

Love will keep us alive
Let's make the moment right
It's now or never
Love will keep us alive
Even the darkest night
Will shine forever
Love will keep us alive

Oh, I've got a lot of loving to show you
You know I'd never want to control you
I only want to be by your side

I can't love you if you won't let me
Can't touch me if you don't try
I can feel you
I know that you're ready to take it to the other side

Eilen oli hauska päivä. Olin vähän aikaa töissä ja sitten menin koululle. Ihan perussettii siis. Illemmalla menin A:n kanssa lenkille ja puhuimme aika pitkälti kielitieteellisistä seikoista. Sanoin järkyttyneenä, että ensi kerralla voisimme puhua vaihteeksi jostain muusta. Jostain ihan muusta. Vaahtosimme nimittäin noin tunnin Vaasan kielipoliittisesta tilanteesta ja tulevista tutkimuksistamme.

Eilen juttelin myös ensimmäisen kerran naapurinpojan kanssa. Satuin olemaan hänen kanssaan samaan aikaan nousemassa portaita ja näytin ilmeisesti kiireiseltä.

Poika: Onko sulle kiire?

Minä: Ehei!

Poika: No niin, se on hyvä ettei tähän aikaan illasta olekaan!

Minä: Niin on! Ai sää oot meijän uus naapuri?

Poika: Juujuu.

Että näin kehittävää.

Tämän jälkeen poltin parvekkeella yhden tähtisadetikun itseni kunniaksi ja odottelin uusinta ystävääni H:ta vierailulle. Katsoimme yhdessä BB:n ja mulla ainakin oli ihan sikakivaa.

Tänään kävin ystäväni H:n (toinen H) kanssa lounaalla ja sen jälkeen vieläpä kahvilla Kauppahallissa sijaitsevassa konditoriassa. Vaikka mää en kyllä juonut kahvia, vaan kokiksen. Ajoin takaisin kotiin tihkusateessa, mutta sydäntä lämmitti. Arvatkaapa miksi?!

Siksi että mulla on oikeasti aika monta kaveria. Onneksi. Kiitos heille kaikille.

Hei rakas T,

Sydämeni oli haljeta surusta kun lähdit pois yhteisestä asunnostamme. Lähtösi jälkeen olemme tavanneet yhä harvemmin ja olen ikävöinyt sinua joka päivä. Me voitaisiin pitää vaikka pyjamabileet tässä joskus, että pääsisimme jälleen hillumaan saman katon alla? Koska mikään ei voita sinun kanssasi hillumista. Kalliollakin on sua ikävä kuule tyttö! Meillä kaikilla on. Minulla, Göranilla ja Håkanilla. Etenkin Håkanilla. Mutta nyt pojat ovat Norjassa kalastamassa ja jättivät minut yksin ikävöimään sinua.

T, ehtisitkö kanssani lounaalle joku päivä?

Miksei meillä ole edes yhteisiä luentoja? Ennen meillä oli aina kaikki yhdessä! (No ehkä se johtuu siitä, että oon sua jäljessä opinnoissa.)

Mutta T, lähdetkö mun kanssa keväällä reissuun?

Niin ja voisitko tulla illalla leikkimään mun kanssa?

Aina sun kaveri,

Pauliina

"Never miss a good chance to shut up."

I am trapped.

Vietin kyllä mukavan päivän, mutta sieltä se epätoivo jostakin puskan takaa kuitenkin yllätti. Samu oli tänään ihan huippu. Siinä on maailman mahtavin kersa ihan oikeasti. Kun tein lähtöä illalla niin poika seisoi kädet ojossa eteisessä ja mankui: "Minä, mukaan!" Ehkä söpöintä ikinä oli, kun se kietoi pikkukätensä mun hartioiden ympäri. Koko seurue oli ihan tippa linssissä, taisipa joku ottaa kuviakin. Siitä on kauan, kun joku on viimeksi kietonut kätensä mun hartioiden ympäri. Oon ihan ylpeä siitä, että joku todellakin teki niin. Vaikkakin kyseessä oli kaksivuotias pikkujätkä. Mut ehkä söpöin pikkujätkä ikinä!

Lisäksi olen ollut tänään todellinen idiootti. En tiedä mikä mua vaivaa! En osaa elää. En vaan hallitse tätä hommaa. Miten mun pitäisi muka käyttäytyä? Mistä kaikki muut ihmiset tietää, miten toimia? Miks tuntuu, että kaikilla muilla on hommat hanskassa?

Pari tuntia sitten nyyhkytin tässä koneen äärellä ja nieleskelin kyyneleitä. Tuntui vain jotenkin kamalalta. Minä en ole mitään. Minussa ei ole mitään erikoista. Minä en ole kenellekään mitenkään erityinen. Minut voisi korvata kuka tahansa perusjamppa. Minua ei kaipaa kukaan.

IHAN NIINKUIN SILLÄ OLISI JOTAIN VITUN VÄLIÄ!

Mun pitäisi oppia olemaan yksin.

"Pussaa mun varpaita!" ♥

Näin yöllä niin kivoja, hassuja ja ihania juttuja, että ei olisi tehnyt mieli herätä ollenkaan. Olin juuri keskellä suurinta seikkailuani, kun herätyskello soi. Otti päästä.

Onneksi tänään näen kuitenkin Mertsin! ♥

Nyt mun silmiä kirvelee.

"Oh, I thought the world of you.
I thought nothing could go wrong,
But I was wrong. I was wrong.
If you, if you could get by, trying not to lie,
Things wouldn't be so confused and I wouldn't feel so used,
But you always really knew, I just wanna be with you.

But I'm in so deep. You know I'm such a fool for you.
You got me wrapped around your finger, ah, ha, ha.
Do you have to let it linger? Do you have to, do you have to,
Do you have to let it linger? "

M oli käymässä. Tein pitsaa. Syötiin sitä ja katseltiin BB:tä.