Olin päättänyt etten muistaisi juuri mitään
en niitä kertoja kun mokasin itseni koko luokan edessä tai joku sanoi minulle jotain ilkeää
Tai niitä kertoja kun joku pyysi käskystä anteeksi tarkoittamatta sanaakaan: "No anteeks ny sitte!"
Yhtäkkiä minä muistankin kaiken
muistan kun mummu luki vintissä runoja ulkomuistista ja kun tyttöjen kanssa teimme metsämajamme verhot vanhoista rintaliiveistä
Ja sen kun pidettiin kauppaa leikkimökissä ja myytiin pikkukakaroille vanhoja lehtiä
Sen kun juostiin kunnantalon alle piiloon vaikka ei sinne tietenkään saanut mennä ja pelotti ihan hirveästi koska siellä oli pilkkopimeää eikä sinne oikeasti edes saanut mennä!
Muistan kuinka myytiin tuotteita ovelta ovelle ja kerättiin rahaa luokkaretkirahastoon ja eräs mummu avasi oven ja käski meitä olemaan hiljaa kun lapsi nukkuu mutta pyysi meidät kuitenkin sisälle ja ovenraosta me nähtiin että sängyssä peiton alla oli nukke eikä mikään lapsi ja säikähdettiin ihan kamalasti
"Tästä ei sitten kerrota ikinä kenellekään!", vannottiin.
Ja minä muistan kun pappa kuoli ja minä ja pikkusisko juostiin kodinhoitohuoneeseen pöydän alle rukoilemaan ettei pappa oikeasti olisi kuollut, että se leikkisi vaan ja pian kaikki olisi taas hyvin, eikä tulisi ambulanssia eikä ruumisautoa eikä mummun tarvitsisi alkaa itkeä niin paljon eikä nukkua yksin ja jos mummulaan soittaisi niin pappa vastaisi niin kuin aina ennenkin - hitaasti ja vakaasti, 72:n vuoden ammattitaidolla
Minä muistan kun nielaisin vahingossa napin kun leikin sen olevan lääketabletti ja ompelukoneajokortin ja raksin "ei käytä silmälaseja ommellessaan"-kohdassa ja sen kun opettaja sanoi nelosella että rasva kuuluu naisen kehoon enkä minä uskonut sitä silloinkaan
Minä muistan jopa sen miltä tuntui istua ulkopuolisena juhlissa, joihin minut oli kutsuttu ja poistua vähin äänin ilman että kukaan huomasi
Muistan ne joulut kun kaikki vielä kokoontuivat yhteen ja lahjoja oli monta pussillista ja minä sain lahjaksi Kikan kasetin, vaikken ymmärtänyt mitä tarkoittaa kun sukkula syöksyy venukseen
Senkin minä muistan kun tunsin kuilun kasvavan minun ja ystäväni välille, kun hän oli seiskalla ja osasi laskea neliöjuuria ja minä olin vasta vitosella harjoittelemassa jakokulmaa ja tunsin ettei meillä enää ollut mitään yhteistä