Nyt on jo aika monta asiaa päässyt potkimaan minua persuksille ja repinyt minua niskoistani liikkeelle. Osalle asioista olen oppinut tekemään jotain, osalle olen kääntänyt selkäni, osa yrittää ajaa minut hulluuteen :)
Joskin olen kaatunut vasta lähtöpisteen toiselle puolelle, matka näkyy vielä todella pitkänä.
Olisikohan minun aika pyytää joltakulta apua?
(olen tunnetusti niin huono avunpyytäjä)
Ehkä yritän toisinaan olla joka asiassa jollain tapaa "marttyyri" ja surea/iloita/masentua/innostua/selvitä/kaatua/jne.jne. "yksin" tyhjä hymy kasvoilla.
Taidan luottaa kyllä ihmisiin, joskaan en tarpeeksi. Ennen kaikkea, olisi syytä luottaa itseensä enemmän.
Uusimmat blogimerkinnät
- Jatkoa pe 29.09.
- Pahus, nyt olis kaikkee kerrottavaa mutta m... 16.10.
- Tärkeät arkiset hommat K.U.S.E.E 11.08.
- Tiistaina vituttaa 01.08.
- Tiistai tänään ja muistelmia 18.07.
- Elämäni syntymäpäivä 17.07.
- Uusi KOTI 10.07.
- la ilta 01.07.
- Liikkeessä 01.07.
- Lyhyesti. 30.06.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (1)
- ▶ 2007 (119)
-
▼
2006 (335)
- ▶ joulukuu 2006 (22)
- ▶ marraskuu 2006 (30)
- ▶ lokakuu 2006 (37)
- ▶ syyskuu 2006 (17)
- ▶ elokuu 2006 (19)
- ▶ heinäkuu 2006 (9)
- ▶ kesäkuu 2006 (59)
- ▶ toukokuu 2006 (63)
- ▶ huhtikuu 2006 (52)
- ▶ maaliskuu 2006 (27)