IRC-Galleria

Joko meijän rappukäytävässä on joku heittäny veivinsä ja mätänee nyt eteisesen lattialla, tai sitten joku ei yksinkertasesti vaan osaa pätkääkään tehä ruokaa. Siis hyi jumalauta mikä dunkkis kyllä.

Siis. Kun kuuluu maailman laiskimpiin kaupassakävijöihin, niin joskus tulee kokeiltua nälissään mitä mielenkiintosempia yhdistelmiä niistä vähistä tarveaineista mitä kaapista löytyy. Joskus tällä metodilla syntyy jopa ihan yllättävän hyvää sapuskaa. Mutta! Kyllä jumalauta en suosittele kenellekään hillo-sinappi-paahtoleipää! Jos on tosiaan käyny niin köpelösti, että voi on päässyt loppumaan, niin faktahan on, että sinappileipä on ihan hyvää, ja leipä hillollakin ihan syötävää. Mutta vaikka ei kuinka osais päättää, että kumpaa mössöä sitä siihen leivän päälle lorottelis, niin kannattaa vaikka ennemmin turvautua tähän hyväks havaittuun enttententtenteelikamentten-menetelmään, kun pilata viimenen paahtoleipänsä sillä, että laittaa molempia. Jumalauta mitä gourmeeta kyllä.

Kyllä maailman laiskimmallakin kaupassakävijällä sillon tällön on edessään se hetki, kun on pakko alentua käymään kaupassa, ostamassa edes voita. Se hetki oli tämä hetki.

Voi jumalauta oikeesti, on se kiva että mulle aina tälleen säännöllisin väliajoin muistutellaan ilmeisesti joltain korkeemmalta taholta, että olis kenties aika taas hieman ruokota paikkoja. Siis ei vittu, mä OLISIN ehkä kenties mahdollisesti pärjännyt ilman empiiristä esimerkkiä siitä, että jos unohdat töistä iltapalaks varastamas tonnikala-majoneesi-sörsselin keittiön pöydälle _ilmatiiviissä_ rasiassa yli viikoks, se perkele saattaa kerätä niin paljon painetta sisälleen, että RÄJÄHTÄÄ pitkin seiniä. Mä olisin myös ollu hirveen kiitollinen, jos tän esimerkkitapauksen olis EDES saanu ilman TUOKSUEFEKTEJÄ.
Voi jeesus mä sanon, miten musta tuntuu, että tää on taas näitä juttuja, mitä voi tapahtuu vaan mulle?

...ja huomata asia kymmenen minuuttia sen JÄLKEEN, kun kaikki kaljanostopaikat on sulkenut ovensa.

On myös ihana huomata, että on myötätuntoisia ja mukavia ystäviä, joiden voi luottaa lohduttavan parhaan kykynsä mukaan tällaisen tragedian osuessa kohdalle:
Minä: "Eiiii jumalauta, en VOINU ostaa alkoholitonta siideriä!! Voiiiiii vittu mä sanon, mä luulin että tällasta käy vaan huonoissa vitseissä!!"
Jope: "Inka hyvä, eiks toi sun elämäs nyt niinku muutenki oo vähän niinku yks huono vitsi?.."

Että ystävänpäiviä. <3 Kaikille muille paitsi Jonnalle ;D

Olin tänään töissä oikeen tehokkaalla tuulella ja ajattelin siinä sitten hyvää hyvyyttäni pestä keittiön lattiat. Noh, tuli kyllä oikeen syväpuhdasta, vaikkakaan ei kyllä välttämättä lattiasta. Annostelin meinaan pesuainetta aika roimalla kädellä. Paha vaan, että se ei osunutkaa lattialle, vaan jonku käsittämättömän sivuttaisranneliikkeen ansiosta se perkeleen pesuaine hulahti kahteen vieressä olevaan TÄYSINÄISEEN kymmenen litran soppakattilaan. Vittu että tuli kyllä eksoottisen makusta soppaa. Tuli oikeen sellanen mahtavan nostalginen olo kun sitä maisteli, ihan niinku olis taas ollu viisvuotias räkänokka ja isi pesis just suuta saippualla kun sille on sanonu että "haiwhta tinä homo vittu, taatana".
Jotenki musta kyllä tuntuu että toi fairylla kyllästetty tomaattisoppa ei tuu olemaan ton puljun seuraava hittiartikkeli, ja jotenki musta myös tuntuu että pomo on huomenna kauheen tyytyväinen jos sattuu selaamaan hävikkilistaa. Jeah.

Siis voi jestas nyt ku oon taas jalkautunu tonne "normaalin" työssäkäyvän populaation joukkoon, niin ei hyvää päivää millasta porukkaa kadulla liikkuukaan vapaana. Ja oonks mä just jotenki sen näkönen, et kaikkien muorien on pakko tulla mulle lätiseen ohikävellessään vaikkei ne asiakkaiks oliskaan tulossa, vai tuleeks ne vaan höliseen ihan kaikille tasapuolisesti? Jumaliste millasta tarinaa sitä onkaan taas joutunu kuuntelemaan; on jos vaikka minkälaista selkäsärkyä ja jalkavaivaa, ja lääkärissäkin on taas käyty ja lapsenlapset ei soita ja justiin tuli bingossa hävittyä kaikki rahat, vaikka eipä sikäli viime viikolla kyllä voitettiin saludo-paketti toisessa bingossa että tavallaanhan tässä plusmiinusnolla-osastolla vielä ollaan, ja ulkonakin on niin pirun liukasta ja koirakin kuoli ja ukko ryyppää ja ja ja....

Mut ihan pohjat veti kyllä joku paikallinen pappa tässä kun käpyttelin kotiinpäin. Se seisoskeli tossa tiellä ja länttäili vähänpureksittuja purkkaköntsiä jonkun pusikon oksiin, koska "nyt kun tää lumi taas vähän suli niin hän ajatteli että ees vähän jotain valkosta olis puitten oksilla". Ja siis jumalauta niitä purkkaköntsiä oli siinä vaiheessa jo ainaki kahen paketillisen verran kieputettu niihin oksiin. Aiiii vittu, mä en malta oottaa pääsiäistä että pääsen kusemaan lumihankiin ja naapureitten seiniin ja jos joku paheksuu niin sanon vaan koristelevani jeesuksen kuolemanjuhlaa varten. Jeah.

Vanhana mäkin haluun kyllä pimahtaa <3

Kävin tänään KYLVYSSÄ ja poltin samalla kessua (rauhoittaakseni omatuntoani pistin ammeen kyllä vaan puolilleen enkä ees ihan hirveen kuumaa vettä). Sitten ajelin autolla kotiin vaikka alle sadan metrin päässä oli juna-asema.
Jos kaikki käyttäytyis niinku minä, niin maailmanloppu tulis jo ylihuomenna. Aijaijai, oon paha ihminen.

Olin tulossa kotiinpäin kanniskellen justiin divarista ostamaani kunnioitettavankokosta kirja- ja lehtipinoa, kun ensin se perkeleeen kirjakassi ilosesti repee ja kirjat levähtää keskelle tietä, ja sitten (niinku siinä ei olis tarpeeks), niin vielä samaan syssyyn laukusta hajoo hihna. Siis voi jumalauta miten mukava olikaan kanniskella tuolla perkeleen pakkasessa ympäriinsä sylillistä kirjoja ja vielä perkeleen rikkinäistä käsilaukkua, ja tottakai ilman hanskoja niin että kun kotiovelle asti pääs niin räpylät oli niin vitun tönkköjäässä ettei ees ovee saanu auki. Helvetin iso virtuaalipeukku tästä.

Tämä päivä oli tosiaan ihan vitun hyvä päivä.

Ensinnäki herään aivan infernaaliseen selkäkipuun hel-ve-tin monta tuntia ennenku se vapaapäivänä olis suotavaa, vaan huomatakseni ettei koko vitun läävästä löydy yhtä ainutta perkeleen särkylääkettä. Tässä on nyt kokeiltu kyllä kaikki reippaan pikku kotilääkärin kotihoito-ohjeet samalla kun ootellaan että kiltti apteekin setä tai täti avais sen helvetin puljunsa ovet. Nappailin tossa särkylääkkeenhimossani virtsatientulehdukseen tarkotettuja antibiootteja, pari vanhaa ehkäsypilleriä ja matkapahoinvointilääkkeenki, jos niitten yhteisvaikutus vaikka ihan tsägällä jotenki tehois selkäsärkyyn. Voisin nieleskellä oikeesti vaikka piilolinssejä jos tietäisin että ne jotenki auttais.

Onneks nukkuminen nyt on muutenki yliarvostettua, samoin istuminen, koska näissä tuskatiloissa seisominen sellasessa puolikyyryssä quasimodo-asennossa on oikeestaan ainoo joka onnistuu oksentamatta. Siis ei jumalauta voisin kyllä antaa vähän asiallista palautetta jonneki taivaalliseen suunnittelukeskukseen tai-mitä-näitä-nyt-sitten-on, siitä miten ääliömäisesti naisen kroppa on rakennettu. Eihän siinä nyt oo minkäännäköstä järjen hiventäkään, että yhen vitun nuppineulanpäänkokosen munasolun seikkailut tuolla jossain alavatsan seutuvilla aiheuttaa tällasta saatanan peeloilua ympäriinsä.

Voi vittu mä kyllä sanon.

Meinaan faktahan on, että mikään ei oo hienompi tapa viettää aikaa ja herättää yleistä pahennusta (ja kenties katkasta siinä sivussa muutama kylkiluu, saada aivotärähdys ja kupsauttaa nurin muutama viaton ohikulkeva mummo), kun sluikkailla märillä kengänpohjilla niitä juna-asemien ramppeja alas missä vauvanvaunuja työnnellään. Parasta se on tehdä aamu- tai iltapäiväruuhkassa, kun mahdollisuus ihmiskeilapallona toimimiseen on suurimmillaan.
MUTTA! Jumalauta, kun ensimmäisen aseman rampit on BETONIA, ja toisessa on JARRUESTEET, niin kyllä siinä vaiheessa alkaa olla mielekkyys ja hauskuus varsin kaukana koko saatanan hommasta. Ja olin perkele vielä oikeen kasannu lunta kengänpohjiin että liukuis paremmin...
Saatanan pyrokraatit ja turvallisuuslainsäädökset mun perse ;<