IRC-Galleria

Tyttö: Olenko minä tarpeeksi kaunis?
Poika: Mitä?
Tyttö: Minä todella pidän sinusta. Ja olen rakastumassa sinuun.
Poika: OK.
Tyttö: Mitä tarkoitat OK:lla?
Poika: Minä en pidä sinusta sillä tavalla.
Tyttö: Miksi et?
Poika: En voi kertoa sinulle..Ehkä joku toinen kerta...
> Siitä asti tyttö kysyi pojalta "Miksi et?" joka kerta kun hän näki pojan, ja joka kerta kun tyttö kysyi,
> hän vastasi "minä kerron sinulle myöhemmin".
> Vihdoin tyttö kyllästyi.
Tyttö: Olen kyllästynyt tähän. Kerro minulle mikset pidä minusta?
Poika: Haluatko todella tietää miksi en pidä sinusta?
Tyttö: KYLLÄ!
Poika: Koska olet ruma kuin vittu! Mitä järkeä on mennä ulos jonkun kanssa joka ei ole kaunis?!
Tyttö: Mutta... Minä...
Poika: Turpa kiinni ja jätä minut rauhaan!!!
> Poika kävelee pois ja tyttö jää istumaan siihen yksin, itkien..
> Sitten hänen kännykkänsä soi.
Tyttö: Haloo?
Äiti: Rakas? Minä haluan että menet kotiin, jooko? Tulen töistä muutaman tunnin kuluttua...
Tyttö: Okei, äiti...
Äiti: Minä rakastan sinua...
Tyttö: Niin minäkin sinua...
Äiti: Hei hei!
Tyttö: Hei..
> Tyttö lähtee kotia kohti ja kun hän on siellä hän menee vessaan
> ja katsoo itseään peilistä...
Tyttö: En ole tarpeeksi kaunis...
> Hän alkaa töihin, tietäen aivan hyvin mitä on tekemässä...
> Kaksi tuntia myöhemmin, hänen äitinsä tulee töistä
> ja kuulee miten kylpyvesi käy.
> Hän menee yläkertaan ja löytää vessan tulvillaan.
> Joten hän koputtaa oveen.
Äiti: Kulta? Oletko kunnossa?
> Hän avaa oven ja järkyttyy näkemästäänsä.
> Kylpyamme ylittyi vedestä lattialle, ja vesi oli värjääntynyt punaiseksi.
> Hän käveli veden ylitse, jotta näkisi mitä ammeessa on ja kirkaisi.
> Siellä hänen pikku tyttönsä makasi kasvot ja ranteet viilloissa.
> Äiti peruutti ja oli juoksemassa soittamaan poliisille,
> kunnes joku pisti hänen silmäänsä.
> Peilissä luki: "Olenko minä nyt tarpeeksi kaunis?
kopioi tämä minuutissa blogiisi tai sinulla tulee olemaan huono onni rakkaudessa

Rakkaus on pitkä hyvän yön suukko.
Se on toivomista.Rakkaus on epätäydellisyyden kohtaamista ilman syytöksiä.
Se on hyväksymistä.Rakkaus on tilaisuuden käyttämättä jättämistä silloin kun aika ei ole oikea.
Se on kärsivällisyyttä.Rakkaus on selkähieronta, joka alkaa hiuksista ja päättyy varpaisiin.
Se on tutkimista.Rakkaus on, ettei tarvitse sanoa "rakastellaan", koska tietää, mitä toinen toivoo.
Se on ymmärtämistä.
Rakkaus on tilaisuus sanoa "ei", kun luulit olevasi sitoutunut.
Se on uudelleen ajattelua.
Rakkaus on huuli, joka saa yrmeät kasvot repeämään nauruun.
Se on huumoria.Rakkaus on saada kuulla "Jos lopetat, niin tapan sinut".
Se on himoa.Rakkaus on nähdä, kuinka tavarat ovat levällään ympäri olohuonetta.
Se on hylkäämistä.Rakkaus on ensimmäisen kerran huomata, miltä toinen todella näyttää.
Se on totuutta.Rakkaus on piittaamattomuutta siitä, paljonko kello on, vaikka tietäisi sen.
Se on iloa.Rakkaus on kädet, jotka tiukentavat otettaan ympärilläsi.
Se on ekstaasia.Rakkaus on sitä, että kerrot antavasi toisen nukkua, kun joudut lähtemään aamulla aikaisin, ja saat kuulla, että hän toivoo sinun herättävän.
Se on hellyyttä.Rakkaus on viime yön uni, joka herätessäsi nukkuu käsivarrellasi.
Se on unelmien ja todellisuuden kohtaamista.Rakkaus on toisen herättämistä . . . . . . . hitaasti.
Se on aistillisuutta.Rakkaus on sitä, että tiedät, miksi ostit liian suuren sängyn kolme vuotta sitten.
Se on käytännöllisyyttä.Rakkaus on kaksi ihmistä, jotka vievät vain pienen osan vuoteesta.
Se on läheisyyttä.Rakkaus on sen tietämistä, että annoit vara-avaimet oikealle ihmiselle.
Se on luottamusta.Rakkaus on hyvästelyä tietäen, että tulet vielä takaisin.
Se on uskoa.Rakkaus on käsien laskemista alas ja sanan "särkynyt" todellisen merkityksen tajuamista.
Se on oppitunti inhimillisestä hauraudesta.Rakkaus on rullalle väännetty hammastahnatuubi.
Se on sopeutumista.Rakkaus on tuijottamista ulos ikkunasta muistellen eilisiltaa.
Se on mietiskelyä.Rakkaus on kuulla säätiedotus lumisateesta toivoen, että voisi käpertyä vuoteeseen jonkun kanssa.
Se on yksinäisyyttä.Rakkaus on tarinoita, joita ei koskaan kerrota.
Se on henkilökohtaista..

Jos niin paljon vaaditaan,
Olla saa milloinkaan
Mä minä vaan
Näinkö seuraan tuntojain
Osa oonko mä vain
Nyt maailmaa?

Vaikka en häntä nää
Sydäntäin hän lämmittää
Kun matkamme käy rinnakkain
Nauretaan, itketään
Kaikki kaksin kestetään
Kanssa mun yhtä vaan sä oot ain

Päivä päivältä löydän enemmän tästä näin
Ja mä oon valmis uhraamaan kaiken tän eteen
Hetki hetkeltä tää vie multa vaan enemmän
Ja mä oon onnellisempi nyt kuin koskaan ennen

Unohdetaan menneet,
ollaan annettu anteeks,
oltiin erottamattomat,
oltiin erilaisii
olit mulle tärkee,
ja oot sitä vieläki.

Kun pieninä kaaduimme asfalttiin nousimme aina ylös ,
pyyhimme kätemme housuihin , emme pelänneet likaa
vaan poika- ja tyttöbakteereita .
Ei tarvinnut esittää mitään vaan pystyi olemaan oma itsensä .
Suurin salaisuus minkä salasimme vanhemmilta oli ,
että poistuimme kotipihalta tai sanoimme ruman sanan .
Tytöt ja pojat leikkivät joskus keskenään ,
mutta eivät koskeneet toisiaan .
Kavereiden kanssa suunniteltiin yhdessä kuinka isoina
muutetaan samaan taloon tai ollaan ikuisesti ystäviä .
Mutta totuus on , että kun sanomme tämän ,
sen voi korvata lauseella: "mikään ei ole ikuista"
Muistatko, kun luvattiin, ettei kumpikaan saa kuolla ennen toista ?
Entä ne kyyneleet , sen kusipään takia ?
Entä se ihana nauru kaiken , sen helpotuksen keskeltä?
Muistatko kun naurettiin yhdessä ?
Kun vietettiin koko kesä yhdessä ?
Kun kerrotiin salaisuuksia , mistä kukaan ei tiennyt mitään ?
Kun olimme erottamattomat ?