Olen viettänyt nyt melkein 5 vkoa vanhusten parissa, hyvin erilaisten persoonien kanssa olen saanut olla tekemisissä, ja kunnoitan suuresti näitä teräsmiehiä/-naisia. Millään muulla ei oikeastaan ole oman onnellisuuden kanssa mitään tekemistä kuin asenteella. Se tapa millä katsoo maailmaa ja omaa elämäänsä, määrittää hyvin pitkälle sen onko ihminen onnellinen.
Toivon että minäkin osaisin löytää sen "voittajan" itsestäni ja nähdä myös vastoinkäymisissä sen tärkeän ja "onnellisen" puolen, oppimisen.
en halua katkeroitua.