IRC-Galleria

Menneisyys mua jokseenkin vaivaa..
Ne sanat, ne muistot, ne mua painaa.
Mut unohdetaanko me tää hetki,
asiat on muuttunu,
tunteita on puuttunu.
Silti en saa mielestäni aikaa sitä,
jolloin ei ollut väliä kumpi on länsi ja kumpi itä.
Mä muistan kaikki sun vitsit ulkoa,
mä muistan sun eleet, ilmeet,
jopa esitykses pimeet.
Nyt on kuitenkin aika toinen,
me ollaan kuljettu matka moinen.
Niin monia ihmisiä elämässä tapaa,
Mutta silti sitä kulkee samaa rataa.
Loppujen lopuks oon onnellinen että eri teille osuttiin,
nuorena me niin paljon yhdessä hengattiin.
Silti on öitä, jolloin sä juokset mun ajatuksissa.
On päiviä, jolloin mä haikeena muistelen meitä.
Oot kaunis aarre mun muistoissa,
et oo multa koskaan poissa.>

Elämä on piikkilankaa,
Niin huomaamatonta, niin satuttavaa.

Elämä on hattaraa,
Niin lempeää, niin herkkää.

Elämä on vuoristorataa,
Niin lyhyt, niin arvaamaton.

Elämä on ruusuja,
Niin yllättävää, niin ilahduttavaa

Elämä on kuolemaa,
Niin surullista, niin tyhjää..>

Oletko koskaan tahtonut kuolla?
Kysyn tämän usein ystäviltäni ja he yleensä vastaavat, en.
Sitten kysyn: mitä sinä tekisin jo kuulisit että kuolet viiden minuutin päästtä. He vastaavat että he itkisivät ja soitaisivat kaikille joita rakastavat...

mutta...
Minulla on myös kavereita jotka ajatelevat kuolemaan joka päivä... Jotkut ovat jopa yritäneet itse murhaa... ja yksi on onistunut... Heille ajatus kuolemasta on toivo... He odotavat sitä joka auringon nousun ja laskun, joka senkunti jotka he elävät ovat heille turhia, arvotomia, pelkkää tuskaa...
Jos kysyn heiltä mitä tekisit jos kuulisit kuolevasi viiden minuutin päästä, he hymyilisivät elämänsä ensimäisen kerran...ja kirjoitaisivat siitä kaikesta tuskasta, he kestäisivät...loppuun asti...

Minun on sanottava että kuulun noihin äskeisiin... koska meitä kaikkia yhdistää yksi raskas kahle.. masennus...
Jos ajatelet tämän luettua puhua minule... tarjota apua... Sanon tämän suoraan SE ON TURHAA! Et kuminkaan voisi ymärtää minua...Et voisi lohduttaa minua...Et voi tehdä mitään hyväkseni...Minä olen mikä olen ja kannan se raskaan taakan loppuun astti... Mutta millon on se loppu...minä päätän sen, etkä sinä voin vaikuttaa siihen päätökseen mitenkään....

Kello on 21:08 ja täällä espoossa sataa LUNTA!! Saa nähdä onko huomenna mitään jäljellä.

...ja tulos oli tämä:
ahhh u have a Crush!!!! you really seem to like this kid, you think about him a lot, tho things aren't moving very mush at the moment he seems to be all you think about, if you are still worried that he doesn't know you exsist... try to get to know him even better strike up a conversation every now and then and give him some hints that you might like him, if he's worth your time he'll notice you soo

....MÄ EN OLE IHASTUNU KENEENKÄÄN MEIDÄN LUOKAN POIKAAN!! vaan yhteen poikaan jota kukaan meidän luokalla tunne (luojan kiitos)...mutta en kerro kehen ;D

Ooooow~ Kiitos taas ihanasta kuvasta Gilbo Se on ihana <3

Tän hetkinen paras biisi

....kello 23:32 ja läksyt tekemättä XD Mä menin ropeen Thomasinkaa kello 17:00 enkä oo noussu tästä mihinkään sen jälkeen. Mä haluun nähä serkun ilmeen kun se menee ropeen...jaaa Gilbo tappaa mut Xb Toivotavasti se ottaa sen vitsinä tai mä oon mennyttä.....taaiiii voin sanoo et se oli Thomasin syytä XD ja te lukiat ette ees ymärrä mistä puhun.... Ja mä olen onelinen siitä ^^

Minä taivalsin läpi tuskaisen tien,
jokaisen surun päivän,
jokaisen kyyneleen,
jokaisen yksinäisen hetken.

Minä taivalsin läpi sen kaiken,
jotta löytäisin etsimäni,
jotta löytäisin syyn miksi elää.

Nyt olen kulkenut kivisen tieni,
vihdoin olen löytänyt itseni
sateenkaaren toisesta päästä
josta löysin Sinut.

Vihdoin saan painaa käteni
Sinun turvalliseen käteesi,
ja tuntea oloni turvalliseksi.

Vihdoinkin saan elää.