join the club, isn't it ironic - don't you think
saakelin saakeli.
totean tässä vaan, että ei kannata liukastella sadesäällä kun on päässy paranemaan, kaikkien polvet ei sitä kestä. toivon et iskä on ennakoinu tän ja hommannu mulle vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen ni pääsen suoraan ortopedille, anyways koivukylän terveysasema ja huone 261 odottaa (kolmatta kertaa), ah.
onneks sain ees eilen ostettuu mustavalkofilmiä.
nappia naamariin ja toivotaan no worries for my knee
äitin reaktio oli myös varteenotettava :"rosa mä en jaksa näitä sun tempauksias, oot nyt kaks viikkoa kotiarestissa"
kotona vaan nauroin sille et mikä vittu toi kotiaresti juttu oli (oon saanu kotiarestii tyyliin ekal) "no toi oli nyt eka asia mitä mulle tuli mieleen kun sä pelleilet tolla tavalla" ei että mä täältä mihinkään vähään aikaan pääsisinkään. äiti on lempee<3 ei se onneks suuttunu.
nämä iloiset tunnelmat kanssanne jakaa rosa.
"ja nyt kun me kaikki ollaan TURVALLISESTI kotona -- hyvää yötä"