Tulee taas sellane stoori että...
Huomasin täs just et mun itsetunto on kasvanu ihan sairaasti ton muuton jälkeen. Ennen olin angstaava sieni ja vihasin kaikist ihmisist eniten itteeni. Tajusin et mun asiat on oikein hyvin ja et ei oo mitään välii mitä joku muu must ajattelee. Nyt pystyn olee oma itteni ja se tuntuu todella ihanalta. En ehkä oo täydellinen mut so what, ei oo moni muukaan. Oon niin helpottunu ja haluun kiittää kaikkia jotka on tukenu mua lohduttamalla, auttamalla, puolustamalla ja kuuntelemalla.
Ennenkun voi rakastaa ketään on rakastettava itseään.