IRC-Galleria

TEHTÄVÄNANTO: paljastan viisi omituista tapaani/piirrettäni. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä(paljastamaan viisi outoa tapaansa omaan päiväkirjaansa). Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

1.Aina kun olen lähdössä johonkin, tarkistan miljoona kertaa että onko kaikki tärkeä mukana

2.Tykkään pureksia kultani kylkiä.Siitä lähtee kivoja ääniä.

3.Rrrrrakastan varpaideni hieromista.

4.Kirjoitan muistiinpanot monella eri värillä.En kerta kaikkiaan voi laittaa sisennyksiä saman värisiksi. esim:
blaablaablaablaa(sininen)
->lässyn lässyn(punainen)
-> mussun mussun (keltainen)

5. Inhoan näitä juttuja, mutta teen ne kuitenkin.


Haastan seuraavat henkilöt:
sindi

Elronud

NoFeari_

FallingLeaf

paranoid%5D

Kohta on helmikuu! Sitten on maaliskuu ja voi sanoa jo et alkaa olla kevät :> vihdoinkin tämä paska talvi alkaa olla voiton puolella :) Väsmynukuttaa ja pitäs psykologiaa jaksaa lueksia.



Kulta olit ylisöpö aamulla <3

Istuin tänään 3½ tuntia kampaajalla. Taas. Ja jokku vielä kyselee että miski oon niin laiska siellä käymään... :P No, tuli tasanen tucca ja juurikasvu värjättyä. Pitäisi alkaa filosofiaa lukemaan, mutta just nyt kaikki muu kiinnostaa paljon enemmän.

Isoveli kaupittelee vm.89 micraa. Mun pitää kuulemma sitä koittaa myydä.Ihan ko mie oisin joku autojen välittäjä. >:( Pikkusiskon asema ei aina oo ruusuinen.

Riehuin koiran kans tänään <3 Ikävä kyllä piti sisällä riehua ko meni niin pitkään sielä tukkalääkärissä. Ois ollu niin upea ilma olla ulkona sen kans, ko ois tarennu.Oli -5 astetta vaan ja aurinkoki paisto.

Iskä meni hautaamaan kissaa.Mie en pystyny. :'(

Kissa kuoli eilen. Joku ajoi yli tuossa ihan postilaatikon lähellä. :( Ikävä on suuri suunnaton... Onneksi oli kuitenkin nostanu ruumiin tienpenkalle että sai käydä hakemassa pois. Kiitos myös sille joka ilmotti uutisen minulle, saa haudata pojan kotipihan multiin...

En vain osaa enää nukkua yksin. Väsyttää aika railakkaasti siis. Pyörin ja hyörin vaan koko yön. Daemn.

Sain äidinkielen kirja-analyyseistä kiitettävä miinuksen(K-)(ja tuo piti lukea luokan eessä ääneen) ja hyvän (H) :) oon very happy.Sattu vielä semmoset kirjat jotka oli hyviä. Pitäs alkaa lukemaan muutenki enempi kaikkea.Se on kivaa, mut jääny vähän vähälle viime aikoina ko on kiire...

Pitää alkaa tekeen läksyt. Bläh. Enää kaksi tuntia taloustietoa jäljellä \o/

Vitun talvi, voi vittu tää on ihan vitun perseestä saatana. Ensin on joku vitun miinus -30 astetta pakkasta.Sitte ko vihdoinki lauhtuu, ni sattaa tuota valkosta paskaa ja tuulee ihan helvetisti. Ärsyttää.

No kuitenki.Oli ihana völläysviikonloppu. Rakastan sinua armaani. <3

Asiat on ruvennu lutviutuun ja tulevaisuus selkenemään ihan kivalle suunnalle. Elämä voittaa. Oikeestaan ainoa asia mikä mua nyt nyppii tulevassa, on se että joudun vitun ihqsnobbarilukiolle ens ja sitä seuraavalla jaksolla opiskelemaan niinkin ihanaa ainetta ku musiikkia. Perseestä, mut minkäs teet.

Vitun täysikuu. Vitun talvi. Vitun -27 astetta pakkasta. Vitun Suomi. Vitun ikävä. *teinittää* En normaalisti edes kiroile.Paljoa.Nyt vaan syö naista.


nyyh.


Ei yksinäinen unta saa, vaan valvoo vuoteellaan, hän kellonkäyntiin koittaa viimein nukahtaa.Ei yksinäinen unta saa, vaan ajatukset seuraa toisiaan, kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa...

Rest in peace Osku. Kaikki on hyvin nyt...

On niin ikävä. En jaksa keskittyä mihinkään. Levoton olo. Jotenkin kaikki on niin irrallista. Tuntuu hassulta ku tunnen olevani vieraassa paikassa, vaikka olen kotona. En saa ajatuksia kasattua, pää on pyörällä. Pakkasmittari -17,7 astetta. Teksti ei jäsenny. Kirjaimet vain ilmestyvät esiin, kirjoitanko minä edes ollenkaan? Olenko minä edes tässä? Liikaa filosofiaa? Mitä jos huomenna asiat eivät olekkaan näin? Mitä jos en nousekkaan ylös? Mitä jos en herääkkään? Mitä jos minun sievä pieni naamioni hajoaa? Mitä jos....

Liikaa jossittelua. Voisinpa/osaisinpa toimia. Auttakaa mut pois tästä pimeydestä... Tartun harvoihin läheisiini kuin hukkuva oljenkorteen. Näyttäkää minulle valoa...

Taas tuntuu että elämä on vain tahmaisessa mudassa rämpimistä.Räpiköin eteenpäin vain pysyäkseni jotenkuten muiden mukana, ilman päämäärää, ilman tarkoitusta. Millään ei ole mitään syytä.Ei syy-seuraussuhteita. Palelee vain koko ajan, palelee sisältä päin. No, onneksi on sentään musiikki täyttämässä tyhjää oloa ja koira sylissä auttaa pitämään palan kurkussa iltaan asti. Vasta peiton alla pimeässä, muiden nukkuessa, saa itkeä pahan mielen tyynyyn ja aamulla taas olla kuin kaikki olisi hyvin. Ottaa se tuttu naamio kasvoille. Hymyillen läpi helvetin. Kyllä mie teille vielä näytän.Te perkeleet. Te "kauniit ja rohkeat". *pthyi* Vihaan teitä niin puhtaasti, koko pienellä sielullani. Vihaan, vihaan, vihaan ja vihaan. Koska olen katkera, etten koskaan saanut valita, olisinko kuten te. En kuitenkaan olisi valinnut teidän elämäänne, koska se on vielä enemmän teeskentelyä kuin minun elämäni. En jaksaisi varoa sanomisiani, etten vain paljastuisi. En jaksaisi olla pintaliitäjä. Tarvitsen syvällisempää seuraa. Kiitos vain.