Sanoin etten ehkä osaa rakastaa, mutten oo varma siitä,
ainakin mä välitän nyt mutta eikö se sit riitä?
Sun kanssasi haluaisin yrittää nyt kovemmin,
ylittää itseni, anteeksi jos satutin
Jollakin tavalla, tai niin mä sen käsitin,
kun olet mua kohtaan liian usein niin etäinen.
Sanoisit suoraan, koska tuntuu että enää en
jaksaisi odottaa kun sä sanot, ettet tiedä mitä tunnet mua kohtaan.
Vai tunnetko sä edes mitään?
Soittaisit ees välillä, sun äänes auttas selvittämään
sun sekoittamasi pään, en tiedä itekkään.
Äläkä ees luule, päästän sut helpolla menemään!