IRC-Galleria

Se vaan tuntuu nyt vastustavan sen kans. Ei kukaan ole käskemässä. Pakko kai se on yrittää.

Tämän päivän tunne: no, aika väsy oli. Mutta se oli onneksi sellasta kivaa väsymystä. :D Eilen otti suunnattomasti päästä aamulla, ku tiesi, että tulee olemaan pitkä päivä. Oli ihan hirvee kiire, eikä välillä paljonkaan loppujen lopuksi tekemistä siellä paikoissa, minne oli kiire. Ensinkin nukuin vain nelisen tuntia, sitten piti lähteä kiireellä kaupunkiin, sitten kiireellä Kiilun kisoihin myymään lippuja, sitten kiireellä kaupunkiin nuorisotyön 50 v. tapahtumaan, sitten kiireellä pitämään rastia tyttövartiolle ja sitten kiireellä Alto Mareen pizzalle, sitten kotiin ja meille muutakin porukkaa, eli jatkot, noh, sitten kolmelta nukkumaan. MUTTA: kisoissa ei tarvinnut tehdä paljonkaan mitään. :D Raatihuoneen puistossa tarjoilin partiolaisten lättyjä kavereille, jotka oli laulamassa seurakunnan laskuun. :) Siellä oli Sami, Pete, Terho, öö, NIIN, (Janne ja) Ella, Sirpa sekä Päivi. Kivaa oli. :D Sitten sinne rastille, sain sen nimittäin siirrettyä aikaisemmaksi, kun Terho lupas tarjota pizzan niille, jotka oli ollu siellä puistossa hommissa. :D Ehdin hyvin sinne pizzallekin. Siellä oli Terho, Sami, minä, Janne (ei syönyt) Ella, Päivi ja Sirpa. :D Kotona sitten juttelin ensin Päivin kanssa mesessä ja sen jälkeen sinne kolmeen asti Reetan kanssa. :D JA tuoksu meinasi unohtua. Ei paljon tuoksu miltään.

Tämän päivän tunne: no, aika väsy oli. Mutta se oli onneksi sellasta kivaa väsymystä. :D Eilen otti suunnattomasti päästä aamulla, ku tiesi, että tulee olemaan pitkä päivä. Oli ihan hirvee kiire, eikä välillä paljonkaan loppujen lopuksi tekemistä siellä paikoissa, minne oli kiire. Ensinkin nukuin vain nelisen tuntia, sitten piti lähteä kiireellä kaupunkiin, sitten kiireellä Kiilun kisoihin myymään lippuja, sitten kiireellä kaupunkiin nuorisotyön 50 v. tapahtumaan, sitten kiireellä pitämään rastia tyttövartiolle ja sitten kiireellä Alto Mareen pizzalle, sitten kotiin ja meille muutakin porukkaa, eli jatkot, noh, sitten kolmelta nukkumaan. MUTTA: kisoissa ei tarvinnut tehdä paljonkaan mitään. :D Raatihuoneen puistossa tarjoilin partiolaisten lättyjä kavereille, jotka oli laulamassa seurakunnan laskuun. :) Siellä oli Sami, Pete, Terho, öö, NIIN, (Janne ja) Ella, Sirpa sekä Päivi. Kivaa oli. :D Sitten sinne rastille, sain sen nimittäin siirrettyä aikaisemmaksi, kun Terho lupas tarjota pizzan niille, jotka oli ollu siellä puistossa hommissa. :D Ehdin hyvin sinne pizzallekin. Siellä oli Terho, Sami, minä, Janne (ei syönyt) Ella, Päivi ja Sirpa. :D Kotona sitten juttelin ensin Päivin kanssa mesessä ja sen jälkeen sinne kolmeen asti Reetan kanssa. :D

Tämän päivän tunne: väsymyksen pois pyyhkivä ihana tunne. Tämän päivän tuoksu: nenä vähän tukossa, ei paljon tuoksu. :D

Päivän tunne: ilo. :) Ihanaa olla. :D Päivän tuoksu purukumin tuoksu ruoan jälkeen. :) Päivä puolessa. :D Mutta ilta on kyllä tuskallisen kaukanakaukanakaukanakaukana...

Mulla on ollu ongelma tässä jo jokin aika takaperin. En muistanut yhtään näkemääni unta. Ja unten näkeminen ja muistaminenhan kertoo tällaisesta luovasta jaksosta elämässä. Noh, nyt ei enää sitä ongelmaa ole, olen taas alkanut muistaa näkemiäni unia. :) Tänä yönä näin kyllä aivan uskomattoman unen. Oltiin jossain paikassa isolla porukalla, mahdollisesti leirillä ja viimeiset kohtaukset siinä unessa meni näin: istuuduin erään pöydän ääreen yksikseni, ihan tarkoituksella eräälle tietylle paikalle, josta näin erääseen toiseen pöytään. Vaihdoin pari siirappista katsetta sen henkilön kanssa, jonka vakiopaikalle, tai sen viereen olin eksynyt, hän istui sen toisen pöydän ääressä silloin. Juurikin tässä vaiheessa uni lähti seuraamaan toista henkilöä, Ellaa, kun hän puhui, olisiko ollut Sipen kanssa. Ella sanoi: "katso missä Pauli istuu, mahtaakohan se tietää jotain? Awww". :D Että näin. XD

Yksi maailmassa saa minut tuntemaan oloni lämpimäksi ja ihanaksi. Yksi vain tässä maailmassa tällä hetkellä. On ihanaa kokea se tunne, se lämmin ja ihana tunne. Oi! Ihanaa! Tunteen aikaansaa, lämmin, pehmeä, ihana, suihku!

Päivän tunne: Eeii puhuta siitä, muuten joutuisin puhumaan siitä kuinka mun rrr______elämässä ei tapahdu yhtään mitään. Tai ainakaan tunnu tapahtuvan. No, sanotaan nyt se sana. Kaikki yhteen ääneen. Rakkaus. No niin. Nyt sanoit sen ääneen ja minä kirjoitin. En ääneen vaan kuvainnollisesti ääneen siis. :D Mutta nytttt Radio Rockissakin sanottiin se sana, tosin englanniksi useammin ku suomeksi. Päivän biisi voisi olla Scorppareiden Is There Anybody There. Mutta nyt päivän tuoksuun. Päivän tuoksu on appelsiinimehun tuoksu ruokatauolla. :D Hitsi, tämä tuoli lähes tuntuu hajoavan mun alla. Näin voi käydä. :D Mutta joo. Olkaa hyvät ihmiset yhteyksissä!

Elämää, ei sen enempää, on kaikki tää, koita ymmärtää, elämää, ei sen enempää, päivät nää kohta taa-aa-aa-aa-aakse jää.

Joo. Tämän päivän tunne: hankala sanoa, sekä positiivisia tunteita ja negatiivisia ollut. Epäilen, että ne negatiiviset lisääntyy iltaa ja konsertin loppua kohti. Tämän päivän tuoksu: jaa-a. Tänäänkään ei oikeastaan ole tuoksunut mitenkään erityisesti mikään. Joo. Jyrki, Jyrki. Kehuit mua, kiitän siitä. Vähän huonoon saumaan vaan muuten osu se, kun en näe sille kehulle mitään perusteita, ainakaan siinä yhteydessä, kun se tuli ilmi. :D Mutta enpä nyt sitä mieti.