IRC-Galleria

Se on aika ikävää, mutta jatkan samalla tiellä, sillä se on myös palkitsevaa.

Ensin otti päähän, kun puraisin suupieleeni haavan. Sitten oli ihan kivaa kun söi vesistä leipää ja sitten kun leivän sain syötyä, huomasin sen ikävimmän asian. Purkat on kaapilla ja kaappi puolen tehtaan päässä. En lähde kävelemään. Nyt ottaa päästä. Mutta onneksi se on sellaista filosofisen tyyntä pään kivistystä. Silti... Mutta kokonaisuutena viimeinen 24 tuntia on ollut varsin kivakivakivakiva, mutta vain neljä henkilöä maailmassa tietää miksi. :D

Näin kävi osan yöstä. Nimittäin kahdesta kolmeen. :) Ja juurikin sinä yönä, jota ennen olin todennut Jyrkille, että enpä jaksa kyllä valvoa öitä, kun laulettiin tuota laulua.

Päivän tunne: Joo. Eilen PITI illalla siis kirjoittaa kirje Helsingin suuntaan, sain kirjoitettua jopa yhden kappaleen, kun eeh... juttelin, Ennan sanoin, yhden "tosi ihanan tytön" kanssa mesessä viisi yli kahteentoista. Sitten ajattelin, että pakko olis nukkuakki vähän ennen ku nousee ylös. :D Mutta tiedän, että Enna kyllä hyväksyy tämän menettelyni ja aviomiehensä myös. :) Että sellaista. Tunteet on siis kohtuu diudiudiu... Tiedätte kyllä sanomattakin. Aikasta sellaiset lämpöisen, pörröisen ihanat. :)

Kuten monesti olen sanonut, niin silloin kun kaikki vaikuttaa menevän ihan päin seiniä, niin tilanne onkin täysin päinvastainen. *henkinen kikatus* :D

Toisaalta ärsyttää toisaalta on ihan kivaa, tämä ihmissuhteiden suhteen, työ maistuu aika hyvältä, öljyistä kaapelia tunnelista ylös ja kippoon, sellaiseen pieneen kolme tonnia kuormaa kestävään, nosturilla siirrettävään kippoon. :D Mikäs siinä. :D Mutta tässä olis tälle päivää tekemistä, kun pääsen kotiin, kirjoitan Sannalle kirjeen ja vien sen postiin. Sitten kirjoitan Mikalle ja Elinalle kirjeen, sekä Sallalle jatkoa eiliseen ja ja. Kellehän sitä vielä pitikään... Noh, onhan siinä jo aluksi. Puolitoista tuntia per kirje plus tunnin tauko jokaisen kirjeen jälkeen. Siinähän menee sellainen kuusi ja puoli tuntia yhteensä siis. Jos neljän aikoihin alkaisi taiteilla, niin siinähän onkin jo iltapuhdetta ihan tarpeeksi. :D

Se vaan tuntuu nyt vastustavan sen kans. Ei kukaan ole käskemässä. Pakko kai se on yrittää.

Tämän päivän tunne: no, aika väsy oli. Mutta se oli onneksi sellasta kivaa väsymystä. :D Eilen otti suunnattomasti päästä aamulla, ku tiesi, että tulee olemaan pitkä päivä. Oli ihan hirvee kiire, eikä välillä paljonkaan loppujen lopuksi tekemistä siellä paikoissa, minne oli kiire. Ensinkin nukuin vain nelisen tuntia, sitten piti lähteä kiireellä kaupunkiin, sitten kiireellä Kiilun kisoihin myymään lippuja, sitten kiireellä kaupunkiin nuorisotyön 50 v. tapahtumaan, sitten kiireellä pitämään rastia tyttövartiolle ja sitten kiireellä Alto Mareen pizzalle, sitten kotiin ja meille muutakin porukkaa, eli jatkot, noh, sitten kolmelta nukkumaan. MUTTA: kisoissa ei tarvinnut tehdä paljonkaan mitään. :D Raatihuoneen puistossa tarjoilin partiolaisten lättyjä kavereille, jotka oli laulamassa seurakunnan laskuun. :) Siellä oli Sami, Pete, Terho, öö, NIIN, (Janne ja) Ella, Sirpa sekä Päivi. Kivaa oli. :D Sitten sinne rastille, sain sen nimittäin siirrettyä aikaisemmaksi, kun Terho lupas tarjota pizzan niille, jotka oli ollu siellä puistossa hommissa. :D Ehdin hyvin sinne pizzallekin. Siellä oli Terho, Sami, minä, Janne (ei syönyt) Ella, Päivi ja Sirpa. :D Kotona sitten juttelin ensin Päivin kanssa mesessä ja sen jälkeen sinne kolmeen asti Reetan kanssa. :D JA tuoksu meinasi unohtua. Ei paljon tuoksu miltään.

Tämän päivän tunne: no, aika väsy oli. Mutta se oli onneksi sellasta kivaa väsymystä. :D Eilen otti suunnattomasti päästä aamulla, ku tiesi, että tulee olemaan pitkä päivä. Oli ihan hirvee kiire, eikä välillä paljonkaan loppujen lopuksi tekemistä siellä paikoissa, minne oli kiire. Ensinkin nukuin vain nelisen tuntia, sitten piti lähteä kiireellä kaupunkiin, sitten kiireellä Kiilun kisoihin myymään lippuja, sitten kiireellä kaupunkiin nuorisotyön 50 v. tapahtumaan, sitten kiireellä pitämään rastia tyttövartiolle ja sitten kiireellä Alto Mareen pizzalle, sitten kotiin ja meille muutakin porukkaa, eli jatkot, noh, sitten kolmelta nukkumaan. MUTTA: kisoissa ei tarvinnut tehdä paljonkaan mitään. :D Raatihuoneen puistossa tarjoilin partiolaisten lättyjä kavereille, jotka oli laulamassa seurakunnan laskuun. :) Siellä oli Sami, Pete, Terho, öö, NIIN, (Janne ja) Ella, Sirpa sekä Päivi. Kivaa oli. :D Sitten sinne rastille, sain sen nimittäin siirrettyä aikaisemmaksi, kun Terho lupas tarjota pizzan niille, jotka oli ollu siellä puistossa hommissa. :D Ehdin hyvin sinne pizzallekin. Siellä oli Terho, Sami, minä, Janne (ei syönyt) Ella, Päivi ja Sirpa. :D Kotona sitten juttelin ensin Päivin kanssa mesessä ja sen jälkeen sinne kolmeen asti Reetan kanssa. :D

Tämän päivän tunne: väsymyksen pois pyyhkivä ihana tunne. Tämän päivän tuoksu: nenä vähän tukossa, ei paljon tuoksu. :D