Tähänkin päivään minä herään ja katson silmiin sen armottomuutta. Kuljen läpi talven purevan tuulen, etsien itseäni.
Kuljen jonnekin ja en mihinkään. Kaikella pitää olla jokin päämäärä - sanovat ne jotka tietävät.
Minä en sano enää mitään. Katson syrjästä ja olen - kiusallanikin.
v 2005.
Tuli tyhjä tunne, minua oli petetty. Ajattelin itsetuhoa, että kaikki oli mennyt. Kyynel taas putoaa poskeain alas. Ei ole minulle tehty tämä maa, jossa kieleni ei tapaa ymmärtäväistä korvaa.Tyhjää... tuntuu, kuin sisältäni puuttuisi pala. Ahdistaa... tuntuu, etten kykene hengittämään, jokin painaa rintaani. Tapa minut.Olen vain ihminen, pieni ihminen, liian julmassa maailmassa. Jonain päivänä, lupaan, jonain päivänä vielä.. Ajatus, lupaus, joka on pyörinyt mielessäni päiviä, kuukausia, vuosia. Se joku päivä, ei ole vieläkään koittanut. Päivä, jolloin teen sen. Ehkä, sitä ei ole tarkoitettu tapahtuvaksi, mutta miksi, miksi ei? Ehkä olen vain hullu ja mielisairas, mutta, MIKSI?
Mutta elämä on ihmeellistä, aika teki ihmeen.
En tappanut itseäni, mutta mietin kovasti,
voinko rakastaa kahdesti?
Uusimmat blogimerkinnät
- Jääkarhu 16.03.
- ahhhh 16.03.
- [Ei aihetta] 23.02.
- [Ei aihetta] 19.02.
- [Ei aihetta] 01.02.
- ikävä 31.01.
- dokaaaaaa, ku on viikko vapaata. 31.01.
- RUOTSIIN ---> 28.01.
- pieni musa projekti käynnissä. intro raaka... 27.01.
- HAAAH fail 13.01.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (14)
- ▶ 2009 (426)
- ▶ 2008 (615)
- ▶ 2007 (228)
-
▼
2006 (233)
- ▶ joulukuu 2006 (16)
- ▶ marraskuu 2006 (6)
- ▶ lokakuu 2006 (6)
- ▶ syyskuu 2006 (8)
- ▶ elokuu 2006 (8)
- ▶ heinäkuu 2006 (17)
- ▶ kesäkuu 2006 (16)
- ▶ toukokuu 2006 (28)
- ▶ huhtikuu 2006 (9)
- ▶ maaliskuu 2006 (37)
- ▶ helmikuu 2006 (46)
- ▶ tammikuu 2006 (36)
- ▶ 2005 (38)