Hei ystävä, pyyhi kyyneleet,
aivan turhaan niitä teet,
minä mandoliinin rinkan päällä saan kulkemaan.
Kyllä muistan sinutkin;
mä osoitteesi siihen raaputin, hm hm hm,
kun osoiteesi siihen raaputin.
On mandoliinimiehen matka tää
niin täynnä elämää,
että joskus unohtaa voi kuinka toinen odottaa.
Sinut muistan kuitenkin,
kun mandoliiniin nimes kirjoitin, hm hm hm,
kun mandoliiniin nimes kirjoitin
kertosäe:
Aa... maljan sulle jossain juon.
Aa... jotain jännää sulle tuon.
Minä vuori-ilmaa pulloon laittaa voin tietenkin,
taikka vettä Atlantin.
Ne sulle tuon, kun saavun takaisin, hm hm hm
Ne sulle tuon, kun saavun takaisin.
Hei kuuntele, vieras, laulu tää,
kuin viini lämmittää!
Mä mandoliinin kanteen säkeet nää kirjoitin,
kohta tunnet sinäkin
tuon tytön, jonka jätin jonnekin, hm hm hm,
tuon tytön, jonka jätin jonnekin.