Huh. Tässä on meän perheellä takana aika raskas viikko…
Se Lasun viimeviikkonen kelkkaonnettomuus kyllä pysäytti. Onneks kuitenki selvittiin lähes säikähyksellä. Aslakin lääkäriki oli Lasselle sanonu että ihme ko selvis hengissä. Että onni onnettomuuessa ja suojelusenkelit mukana. Kypärähän siinä meni kappaleiksi ja Lassen poskesta läpi, ja kylkiluu meni poikki. Mutta perjantaina Lasu pääsi kuitenki jo pois sairaalasta, kun ei kuulemma ollu murtumaa poskipäässä, vaikka aluksi niin epäiltiinkin. Niin. Kuulemma.
Poikaki tuli sitte sunnuntaina kipeäksi, korkea kuume ja kauhea yskä, normaalin nuhan lisäksi. Sitä jatku tähän päivään asti ja tänä aamuna sitte otin molemmat boitsut mukaan ja mentiin polille. Lasulla on ollu tuota tunnottomuutta poskessa ja huimausta niin aattelimma että hyvähän sitäki on samalla käyä näyttämässä. Ja nyt ko turvotus on laskenu niin nuo poskipäät on eri muotosetki. No siis polillahan vierähti semmoset kolme tuntia ainaki, ennen ko molemmat oli nähny lääkärin. Pojalla oli molemmissa korvissa korvatulehus ja Lassella SITTENKIN oli se poskipää murtunu. Että Leikolle joutuu… :/ Pikkusen hiipu luottamus mulla nyt tätä omaa alaa kohtaan. Ko eka sanotaan että kunnossa oot, mee kottiin ja sitte ko tuut valittaan että ”hei, minun naama nyt ei oikein natsaa”, niin sitte siinä onki Selvä murtuma. Ärsyttää ja pelottaa. Vaikka siltikki vähällä selvittiin, Lasse on hengissä ja se on pääasia.
Mutta tuntuu vain siltä että jonki sortin puusilmä siellon niitä kuvia kattonu sillon ko Lasse kotiutettiin, tai sitte niitä ei ole kattonu kukaan. Ihme sähläystä. Ja olis kyllä vähän huomautettavaa pienen pieniin asioihin mitkä vähän ihmetytti osastollaki. Ainaki se jäi ihmetyttään ko Lassella oli kanyyli, missä oli kolmitiehana, ja siihen ei oltu ollenkaan laitettu korkkia, ilmeisesti unohtunu ko oli otettu antibiootti pois. Mutta niin, tämä ei varmaan monelle sano mittään mutta ne jotka alalla on, tietää että iv-tiet pitäs pitää puhtaina ettei pöpöt pääse verenkiertoon. En nyt haluais olla mikään nipottava omainen, kun joskus ne omaiset osaa olla aika hankalia.. Mutta, vissiin se häätys olla ko tuommosiaki isoja asioita ko murtumat jää kokonaan huomaamatta.!
Kaiken maailman huhuja muuten on ollu tästä onnettomuuesta liikkeellä... o_O
Kuulimpa semmostaki että joku oli sanonu jopa nähneensä sen onnettomuuden. Tiedoksi vaan hälle, että on vakava rikos jättää auttamatta jos näkee onnettomuuden tapahtuvan/ tulee paikalle ensimmäisenä. Että kannattais jättää ne lapinlisät toiseen kertaan tai sitte ehkä pitää vähän pienempää meteliä…?
Hoh. Tulipa avauduttua.
Mutta kun Ärsyttää. :P
Ps. Kiitos ystäville. Tiiättä kyllä. ♥