Tyhjää, Tyhjää tyhjää... Minkä sille voi kun ei ajatukset laukkaa.. kurkku turpoo.. äh, vaikee hengittää.. -.- silmät paisuu, vittu...
''En löytänyt rahaa, löysin sinut..'' <-- Justjuu.. Palapelin palaset kateissa, vaikea korjata rikkeet sun muut aukot. huomaan, että paljon puuttuu sitä ''elämän lääkettä'' Mikä ikinä olikaan.. okei.. Rakkaus on jäänyt vähiin. luottaisiko enää? ....vai onko se turhaa? Tarvitseeko rakkautta? Paha ja vittumainen kysymys. tuohon saattaisin vastata, että en uskalla olettaa, että sitä tarvitaan.. kai sitä tarvitaan...? Kun puhumme ihmis-suhteista kaverini kanssa.. Hän tottakai alkaa puhua minusta tai sitten luottamuksesta, kännireissusta, sekavuudesta... huoh onko tällä perkeleen planeetalla aitoja ihmisiä? Pelkäänpä, että kyllä..NIMENOMAAN AITOJA IHMISIÄ EI OLE PALJOA,SIKSI KANNATTAAKIN PITÄÄ KIINNI...
pyh, ei tämmöstä valitusta jakseta paljoa kuunnella/lukea.
minkäs ihminen sille mahtaa kun kirjoittaa paljon? Miksi ihminen tuntee pettymystä,kipua,surua,vihaa,häpeää jne.
miksei voisi vain rakastaa? Tuntea sen tunteen kun joku välittää..?
Vittu mikään ei koskaan ole täydellistä..se on hyvä. kenelläkään ei ole täydellinen elämä.
Tänään eräs ystäväni väitti,että elämäni olisi täydellistä.. JA PASKAT. On minullakin omat ongelmani.. Tosin se melkein tekeekin tästä minun elämästäni täydellisen. Minusta alkaa tuntua, että kenenkään elämä ei ole täydellistä ilma surua, tai kuitenkin ongelmia, nimittäin silloin ei onnesta iloita, ei tuesta kiitetä, eikä rakkautta tunneta.