ONneks ei oo darra, olis kyllä voinu helposti olla ku olin aika tuiterissa eilen kotiin hipsiessä. Hemmottelin itteeni ensin koko päivän, söin ihan lehmänä ku pilkoin porkkanoita, kurkkuja, nakkeja ja juustokuutioita Sannalle. Sit poljin maha pystyssä sinne, tyttöjen kans pidettiin nyyttäriä, ja sitä syötävää oli viidelle neitoselle ihan hulluna. Siihen vielä kevyesti pari lasii kuoharia kuplineen. Kierittiin pömppistemme kera Börsiin, jossa mun uudet piilarit sano riksrakspoks ja pankkikortti laulo karpalokossua ja fisua.
Oli jännä huomata miten a) rehellisiä, tai b) tyhmiä ja sokeita ihmiset on. Tai sitten niitä ei vaan kiinnosta. Jätin pyöräntarakalle muovipussiin yhden sellasen läppäri/olkalaukun ku en jaksanu roudata sitä narikkaan asti ja ajattelin että jos joku vie ni menkööt. Siellä se odotti mua kiltisti ku lähdin kotiinpäin. Johtuuko tää siitä, että kukaan ei kiinnittäny siihen huomiota koska se Pirkan muovikassi on niin jäätävän ruma? Vai siitä, ettei ketään kehdannu mennä kurkkaa mitä siellä on ku se filetso oli parkissa ihan siinä Börsin puiston vieressä? Vai eikö mun Cosmopolitanilta promokamoina saamani laukku vaan kelvennut kansalle? Ne varmaan ajatteli et siel on jotkut sixpäkin kuoret tai jotain muuta turhaa, koska kukapa nyt jättäis tarakalle mitään arvokasta tai hyödyllistä.
Minä jätin! Se on sitäpaitsi kiva kassi, olis mua sillee semisti harmittanu jos joku sen olis vieny mut iteppä otin riskin.
Elämä täynnä jännitystä, hiphei.