Tänään menetin elämäni tärkeimmän ihmisen. Vaikka ikää sinulla oli lähes 80 vuotta ja pitkä ja värikäs elämä takana, luulin että olisin saanut pitää sinut huomattavasti kauemmin, koska olit ikäiseksesi oikeassa teräskunnossa. Olisin tehnyt mitä tahansa että olisin saanut pitää sinut kauemmin, mutta syöpä nujersi sinut niin yllättäen ja lyhyessä ajassa. Ikävöin sinua suunnattomasti, mutta minua lohduttaa se , että erossa olomme on onneksi vain väliaikaista, koska taivaassa taas tavataan. En voi käsittää ettet enää ole keskuudessamme, tuntuu että olet vain lähtenyt taas kerran pitkälle kaukomatkalle ( rakastit matkustelua ). Olit tärkein ja rakkain ihminen minulle, enkä voin sanoin kuvailla miten suuri merkitys sinulla on minun elämässäni ollut tähän päivään saakka ja tästä eteenpäinkin. Sinulta sain parhaat eväät elämääni ja tiedän että niillä selviän sinne saakka kunnes taas jälleen kohtaamme. Vietin kanssasi paljon aikaa pienestä pitäen, muistan ikuisesti yhteiset hauskat reissut, hersyvät naurukohtaukset, harrasteet ( uinti, kuntosali, pilates, ruuanlaitto jne. teimme paljon kaikkea kivaa yhdessä) Nauroimme paljon, sillä meillä oli samanlainen "se tietynlainen" huumorintaju. Olit se ainut "aikuinen", jolle pystyin puhumaan ihan kaikesta maan ja taivaan välillä. Olit paras neuvonantaja kaikissa hankalissa tilanteissa, ja tuit minua jokaisena vaikeana hetkenä ja olit minun puolella. Kaikki sanovat että olen tullut sinuun monin tavoin; Positiivinen elämänasenne, huumorintaju, energisyys ja läheisistä välittäminen jne. Olet suurin idolini, ja tulet aina olemaan. Olit kertakaikkiaan vaan niin huippu mummo, että monet kaveritkin olivat kateellisia kuinka mahtava mummo minulla on. Olit todella nuorekas ja "moderni" mummo kaikin puolin, menoa ja meininkiä ei elämästäsi puuttunut. Autolla ajoit aina tuhatta ja sataa, olit ajanhermolla tässä maailmassa ajatusmaailmaltasi, ja tietokonettasikin käytit sujuvasti. Kuitenkin olit myös se lämminhenkinen, huolehtivainen pullantuoksuinen mummo, joka hoivasi ja hyyssäsi läheisiään koko sydämellään.
Mummo, kiitos kaikesta! Sinua parempaa mummoa en olisi voinut saadakkaan.Vaikka et elä enää kanssani kongreettisesti täällä, muistot sinusta elävät sisälläni ikuisesti. Ja mistäpä sitä tietää, vaikka olisitkin minun oma suojelusenkelini.
Rakastan sinua sanoin kuvaamattoman paljon, ja tiedän että sinäkin minua. Välitän sinulta saamaani rakkautta myös tuleville sukupolville. Tulet ikuisesti olemaan minulle se maailman paras mummo, joka olet aina ollutkin!
(kuvassa olemme mummon kanssa lokakuussa 2006 menossa hissillä Etna-tulivuoren huipulle Sisiliassa)
