IRC-Galleria

Viime sunnuntaina tapahtui jotain aivan järkyttävää. Ranskanbulldoggini Danny raapaisi Elvis-chihuahuaani vahingossa toisesta silmästä. Kaikki tapahtui aivan ilman mitään varoitusta, Koirat olivat eteisessä ja itse istuin olkkarissa Vesan kanssa. Mitään nahistelua niillä ei ollut, kuulin vain että Elvis marmatti hiukan jotain Dannylle. Sitten meni muutama sekunti ja Elvis juoksi olkkariin puolet naamasta veressä, ja silmä oli myös turvonnut melkein umpeen. Kiljuin ja itkin aivan hysteerisena ja tuntui että taju lähtee. Onneksi Vesa oli paikalla, ja saimme veren vuodon loppumaan ja puhdistettua haavaa. Katsoimme sillon että Elviksellä on haava aivan silmän alapuolella, mutta ei olisi arvannut että ihan silmään osui. Ja mikä kummallista, Elvis ei valittanut missään vaiheessa että siihen koskisi. Sitten tilanne ei näyttänytkään enää niin katastrofaaliselta, ja arvelin että seurataan huomiseen, koska en missään nimessä halunnut viedä Elvistä kunnan eläinlääkärille. Seuraavana päivänä soitin Kivuttomalle, ja varasin ajan silmän puhdistukseen ja tarkastukseen, että kaikki pöpöt ja kuiva veri saadaan siitä pois. Itse pelkäsin koko ajan että entäs jos silmä ei olekaan kunnossa, mutta kaikki sanoivat että ei hätää varmasti on ok. Kun saavuimme lääkäriin Elvis nukutettiin että saadaan silmä kunnolla auki ja putsattua, ja sitten kun lääkäri sai silmän esille siihen olikin tullut reikä verkkokalvolle!! Ja lääkäri sanoi että näiltä näkymin silmän joutuisi poistamaan, menin aivan hysteriaan ja itkin vaan. Ei olisi millään uskonut että kävisi jotain niin kamalaa ja peruuttamatonta. Seuraavana aamuna sitten oli leikkaus ja silmä poistettiin. Nyt Elvis raasu joutuu olemaan loppuelämänsä silmäpuoli, mikä tuntuu ja näyttää aivan kamalalle. Vaatii kyllä totuttelua minulta, saati sitten Elvikseltä itseltään. Mikä myös harmittaa paljon, on ettei komea ja hyväsukuinen Elvikseni voi enää osallistua näyttelyihin. Oon ollu aivan järkyttynyt ja surullinen tästä viime päivät, mutta kyllä tämän asian kanssa oppii elämään. Onni onnettomuudessa kuitenkin ettei käynyt pahemmin. Onneksi on paljon kuvia muistona nappisilmä Elviksestä. Ja tottakai Elvis on vähintään yhtä rakas ja suloinen, vaikka siltä puuttuukin toinen silmä.



Onneksi Kari kerkesi ottamaan joulukuussa Elviksestä hienoja muotokuvia, joissa on molemmat suuret ja ihanat suklaa nappisilmät:)