Jaksoin vihdoin kokeilla Mirror's Edgeä. Ostin sen joskus syksyllä kun löytyi käytettynä vitosella, mutta olen vain lykännyt sen pelaamista kun ei ole huvittanut, ja olin jostain saanut päähäni että kokemus muistuttaisi kuitenkin Assassin's Creediä jota olen vuoden aikana pelannut parin pelin edestä, eli lievään kyllästymiseen asti.
No, nyt tuli nopeasti(parin tunnin edestä) kokeiltua, ja jätti hyvän vaikutuksen. Ennalta katsomani youtube-videot eivät tehneet oikeutta itse kokemukselle, mutta eiväthän ne ikinä.
Tietysti, kärsimätön ja vihainen nörtti kun olen, myös järisyttävää raivoa tuli koettua. En vain satu kuulumaan siihen pelaajaryhmään jonka mielestä on kiva yrittää samaa kohtaa tuhat kertaa uusiksi, vaikka vittumaisten NES-pelien parissa kasvoinkin. Kaipa kulutin kärsivällisyyteni loppuun jo lapsena.
Hyvä peli silti, tosin ei ehkä niin hyvä että täyttä hintaa olisi kannattanutkaan maksaa. Juoni tuo muuten mieleen John Twelve Hawksin Matkaaja-trilogian, mikä on vain positiivista.