Fallout: New Vegas pelattu läpi. Itken. Tärisen. Nauran. Ajattelen tekojeni seurauksia.
Hyvin epätodellinen olo. Tunnen kuin olisin elänyt juuri kokonaan toisen elämän. Tämä on jotain mitä pelit voivat parhaimmillaan saada aikaan. Kirjat ja elokuvat myös, jossain määrin, mutta pelkästään interaktiivinen tarinankerronta voi todella imaista sisäänsä tällä tavalla.
Puuh... nyt lisäosia kokeilemaan. Ehkä selvittämään tämän mysteerisen radiolähetyksen alkuperä. Tämä kappale on kummitellut päässäni monta päivää: