Joo o ... pitäis mennä nukkumaan että jaksais aamulla nousta aikasin ja lähtee ajamaan kohti jyväskylää. Sinänsä vähän jännittää kun pitäisi tuolta jyväskylän reissulta tehdä ensimmäinen ihka oikea lehtijuttu kuvineen päivineen... saas nähän miten menee... no mutta onneksi on aikaa vielä hioo tekstiä kuhan kuvat onnistuu hyvin.
Huoh... mihinkä sitä tulikaan lähdettyä mukaan... nyt kun sai vihdoin mieleistä tekemistä viikonlopuille niin iski masennus... perse puuduksissa saa ruveta ajeleen pitkin suomenmaata edes takas... no onneksi siitä saa edes kelvollisen korvauksen.
No niin. Tänään meille tuli uusi perheen lisäys, joka on pörröinen, valkoinen ja omistaa punaiset silmät. Tämän nuoren herran kutsuna toimii Sulo. Tosin itse kutsuisin sitä mielummin vaikka deathbringeriksi tai vaikka saatanaksi mutta hallituksen päätöksellä edellä mainittu sulo. Ja kyseessähän siis on pupu. Hyvin pieni pupu... Meitin koiran mielestä se taitaa olla turhan pieni leikkikaveriksi vaikkei koiruuskaan ole kovin iso...
Kävimpä sit pyörähtään töissä oksentamassa... eilen illalla rupes olotila olemaan jo parempi mutta ilmeisesti olin väärässä. Nyt tuntuu jo siltä että silmät tippuu päästä ja suolet on solmussa kaikesta oksentamisesta.... NAM!
Oksennustauti, se vihoviimeisin tauti mitä toivoo edes vihamiehelleen, ripulin ohella. Ainoa mitä tiedän on että sairastaa molemmat samaan aikaan. Tänään on tullut vatsalaukku tyhjättyä melko moneen kertaa melkoisella voimalla... Reilu tunti on treenattu enään vatsalihaksia reilujen kramppien muodossa jotka yrittävät tyhjätä jo valmiiksi tyhjää ruokalaukkua. Voi kun on luvassa surkuhupaisa yö....