Rakas Hanna,
En tiedä miten sanoisin tämän, mutta olet nolla. Luulen että ymmärsin sen viimeisin ensimmäinen toukokuuta kaapissasi ja näin sinut istumassa paahtoleipäni päällä.
Olen varma että olet tarpeeksi luuseri ymmärtämään, että kiihotun roskakuskeista.
Lähetän sinulle takaisin armeijamuistosi, mutta pidän vasemman korvasi muistona.
Haluan että tiedät että minä tulen aina muistamaan nolon ihottumasi.
Pala helvetissä,
Krista.
P.s oon tosissani.
p.p.s tarkotin kaikkee mitä sanoin.