Oikeasti rakastan romantiikkaa. Olisi ihanaa saada viettää kiireetön v-loppu oman rakkaan kanssa. Syödä kynttilän valossa, maata vierekkäin, käydä kävelee järven rannalla ja jos olisi lunta niin maata lumihangessa selällään ja miettiä elämää.
Toisaalta tästä viikonlopusta tulee ihana myös. Käydään yhdessä katsoo bändejä, treffataan sen kamuja ja ollaan kahdestaan. Pienetkin asiat merkitsee paljon kun rakastaa toista paljon.
Olen huomannut että viime aikoina olen joutunut valitsemaan vaikeiden asioiden välillä sekä uhrautumaan. Toivon vain että joskus kun toivon jotain näiltä ihmisiltä he muistaisivat sen. En minäkään jaksa kokoajan olla urautuvainen.
Tai ainakin muistaisivat kiittää minua.