IRC-Galleria

Välil miettii että mistä kenkä puristaa
Kun normaalisti kaikenlaista kaksin turistaan
Mutta nyt vaan jostain kumman syystä
Huoneen hiljaisuus vallitsee ei sanaa yhtäkään
Kumpikaan pysty, suustaan sanomaan

Kumpikaan ei puhu, pelkästään luo katseita
Tunteet toista kohtaan hipoo pakkas-asteita
Pelkästään välttelyä ja kylmiä vilkaisuja

Mustasukkasuus, epäluulo, pelko
Usko siihen ettei kukaan sulle kerro
Mitä muka oikeesti on tapahtunu
Tunnetila johon sairaalla taval on rakastunu
Epävarmuus, suuttumus ja turvattomuus
Tunteet meitä hallitsee se on vaan julma totuus
Väistämättä jokainen saa tunteenpurkauksia
Mut parisuhteen eteen on tehtävä uhrauksia

Toiset antaa olla vaan ja toiset koittaa selvittää
Olemattomii johtolankoi etsimällä etsitään
Luetaan tekstiviestit ja vakoillaan internetissä
Päättää toista rankaista sit pihtaamalla seksiä
Nykyaika ja kyky taittaa
Tätä todellisuutta se suruks taas hymyn vaihtaa
Ei pysty vaan pysyy kaidal tiellä

Loputtomii kysymyksii loputonta taisteluu
Ei aina haluis tapella ja siks kai kaipais vaihteluu
Mut se vika on vaan omassa kuupassa
Epäilyn sijan sitä vois avata suutansa
Kertoo miltä tuntuu ja oisko vastalääkettä
Liikamustasukkasuus lopulta vasta hävettää
Mut ihmiset ei muutu ja te voitte olla varmoi siit
Mut mieti kahesti onks suhteet epäilyksen arvosii

Viattomat tunteet elää jaksaa
vaikka pimeydessä saa vain rakastaa
sydämet nuo samaan tahtiin hakkaa
ne yhteen vei kaksi maailmaa

Unelmistaan rakensivat suojan
niin heikon kilven aika tuhoaa

Pelot heitä jättäneet ei rauhaan
ne säälimättä veivät mukanaan

Öisin tuntea saatat
vain sen kosketuksen
kuuman ensi rakkauden
kun kylmyys hetken lämpöön katoaa

Mä tiedän tiedät sen, mut sitä siedä en,
totuutta kiellä en, sä aiot niellä sen.
Sä tiedät tiedän sen, mut sitä siedä en,
kun mun on paha olla, sun on paha olla.

noin kolkyt päivää kolkyt yöt mua kakstoist kertaa vuodes syö
mä kerron sulle huolet työst, kiersin sun kaa suomee myös.

Meni tuntei päivii viikkoi mä löysin susta vikoi,
löysit musta liikoi vikoi iskit mun rintaani kiiloi
ja nyt me etitään piiloi, naiset kieroi miehet sikoi,
mun on paha olla, sun on paha olla.

En enää tiedä onko, tässä nyt mitään järkee,
kumpikaan ei puhu vaan soittaa suutaan.
Molemmat on niin loppu ei täs oo mitään järkee.
Mun on paha olla, sun on paha olla.

Hei kulti, kulti miten me tähän tultiin siitä kun tunti tunti
yhdes tuntu sekunnilt, tähän et kumpiki on lähdössä eri suuntiin
just mun tuurii et meidän neliöstä tuli rubiikin kuutio.
No joo kylhä meil meni hyvin mut sit sä tyrit ja mä tyrin
ja hommat keitti yli ja sylistä hypättii ettiin syyllistä kuinka tyypillistä.
Mun on paha olla, sun on paha olla.