IRC-Galleria

Oikeastaan sattui jo 7. päivä, siis tiistaina...

Eli:
Iltapäivällä oli tarkoitus olla oikiksen valmennuskurssi, n. klo. 17.30-21.00.

Suunnitelma: autolla Saloon, sieltä 15.35 lähtevällä junalla H:kiin, metro alle ja Sörnäisiin. Illalla pakko lähteä 15-20 min etuajassa tunnilta, jotta ehtii bussilla Pasilaan junaan, joka lähti Pasilasta klo. 21.09. Salosta auto alle ja himaan.

Toteutus: lähtö kotoa myöhästyi, ei paljoa, mutta kaahasin Saloon. Asemalla huomaan junan jo raiteella, mutta luulen sen menevän väärään suuntaan, juoksen kuitenkin. 20 metrin päässä junasta juna lähtee liikkumaan. Hienoa...
Bussiasemalle katsomaan, koska lähtee seuraava bussi, no 16.00. Sillä H:kiin ja loppu metrolla, 20 min myöhässä.

Illalla lähden suunnitellut 20 min etuajassa, kävelen reippaasti bussi pysäkille ja odotan. Aikaa tuntuu olevan, joten tarkastan aikataulun, ja huomaan tehneeni suunnitelmani osittain lauantain liikenteen mukaan... Bussi lähtisi 20.53, eli heikko mahis ehtiä, luotan kuitenkin siihen. Katson toiselle tielle, siellä menee bussi nro 50, siis se bussi, joka oli suunnitelmani oikein tehdyssä osassa. V#tutti, kun tiesi, että olisin voinut ehtiä edes sillä.
Odotan. Vierestä kulkee tällä välin ainakin kolme metroa maan päällisellä osuudellaan. Alan miettiä sitä vaihtoehtoa. Huomaan, että metropysäkki on vain 200m päässä bussipysäkistäni. V#tuttaa, sillä kello oli n. 20.50, eli metro Helsingin rautatieasemalle ei enää pelasta. Ainoa toivo ehtiä Pasilaan. Bussi tulee viimein muutaman minuutin myöhässä. Pyydän kuskia kiirehtimään, hän naurahataa, "ei mitään toivoa". Istun odottamaan, aikaa on bussin kellon mukaan vielä hiukan.
PAITSI että juuri se bussi pysähtyikin sitten joka ikisellä pysäkillä: väkeä sisään tai ulos. NYT nakertaa. Klo. 21.09 hyppään ulos bussista, juoksen katsomaan laiturin ja laiturille...
jolle tulee jo seurava paikallisjuna.
Olen lopulta "vain" 5 minuuttia myöhässä...

Lisäksi klo. 22.09 ei mene junaa, vaan seuraava lähtee 23.09.
Takaisin keskustaan, bussiterminaaliin, seuraava bussi lähtee 22.00, kello oli 21.15.
Salossa vihdoin n. 23.30, kotona 00.00.

Kyllä reissaaminen on mukavaa... (Ironinen/sarkastinen hymy)

Ensin kyyti kotiin oli n. tunnin myöhässä, sitten äiti jätti bussipysäkille, jonne olin aiemmin jättäny mopon (kotoota 4km bussipysäkille, josta n 18 km kouluun). "Pyysi" (eli käski) sitten pitämään kiirettä, joten heitin kännyn jaloissa olevaan muovipussiin, kaivoin sieltä äkkiä "avaimenperän" ja hyppäsin ulos.
Katsoin "avaimia"...
Ja siinähän olikin kännyn kuulokkeet.

Kun katsoin takaisin autoon, se oli jo liikkeellä pois päin.
tuli sitten mieleen soittaa äidille, että avaimet on autossa, pysähdy!
Mutta ennen kun edes liikautin kättä kohti taskua tajusin, että kännyhän on autossa...

Autuas olo...

Seison tiellä, kännynkuulokkeet kourassa, en saa yhteyttä avaimen hallussapitäjään, kotiin neljä kilsaa epätasaista hiekkatietä...
Perin loistavaa!

"Onneksi" mopo oli sentään vapaalla ja ohjaus vapaana, joten sain sen sitten työnnettyä kotiin...
Ei kauhean kiva olo loppujen lopuksi.

Eikös tämä päiväkirja ole juuri tällaisia kertomuksia varten? Ja tämä peijooni on valitettavasti tottakin... Notta hyvää päivänjatkoa!